Lycaena phlaeas (Linnaeus, 1761)

Pikkukultasiipi

26 mm (kärkiväli) Finland U: Mäntsälä 673:40 10. 6. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		28 mm (wingspan) Finland U: Pernaja 669:44 21. 5. 2000 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
II gen.
26 mm Finland U: Tuusula 670:39 6. 8. 1983 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		28 mm Finland U: Kirkkonummi 665:35 28. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f. caeruleopunctata 'takasiivissä sininen pilkkurivi'
27 mm Finland U: Sipoo 670:39 2. 8. 1981 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		29 mm Finland U: Kirkkonummi 667:35 23. 7. 1999 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f. cuprinus 'siipien pohjaväri kermanvalkea, kellertävä'
	26 mm Finland U: Pernaja 669:44 6. 8. 2000 P.Koskinen leg. coll. P.Koskinen
f. geogr. polaris 'Pohjois-Lapin maantieteellinen muoto'
28 mm Finland EnL: Kilpisjärvi 767:25 19. 7. 2005 M.Englund leg. coll. P.Pakkanen		29 mm Finland InL: Utsjoki 771:45 18. 7. 1995 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
toisen etusiiven pohjaväri vaalentunut muuttuen takanurkkaa kohti valkoiseksi
24 mm Finland A: Brändö Åva 671:17 14. 6. 2005 L-E.Fernelius leg. coll. L-E.Fernelius

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Porvoo Emäsalo 10.9.2005 Kaikenlaiset suolaheinää ja hierakkaa kasvavat kuivahkot paikat. (kalliot, kedot, teiden varret yms.) Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Seppänen 1969). Lentoaika 1. sukupolvi toukokuun loppupuolelta (21.5.) - heinäkuun alkuun (4.7.) 2. sukupolvi heinäkuun loppupuolelta (20.7.) - elokuun loppuun (20.8.) Lämpiminä kesinä Etelä-Suomessa on syyskuussa vielä tavattu juurikuoriutuneita yksilöitä (3. sukupolvi vai myöhästyneitä 2. sukupolven yksilöitä ?). Pohjois-Suomessa perhosella on vain yksi sukupolvi heinäkuussa. Esiintyminen Laji on jokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa harvinaisempi. Etelä-Lapin harvat havainnot painottuvat selvästi länteen. Laji puuttuu Keski-Lapista, mutta esiintyy jokseenkin harvinaisena taas pohjoisimmassa Suomessa.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    4.5.1990 ES: Lappeenranta - (Marttila et.al. 1990)    5.5.2004 St: Säkylä, 1 ex., J.Huhtanen - (SPS-nettisivut)    5.10.2000 V: Dragsfjärd, 1 ex., J.Kullberg - (Suomen hyönteisten tietokanta)    10.10.2004 U: Helsinki, 1 ex., T.Pajunen - (Suomen hyönteisten tietokanta) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    24.5.1954 PS: - (Marttila et.al. 1990)    31.5.2007 PH: Jyväskylä, 1 ex., T.Kumpulainen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    10.9.2001 KP: Kalajoki, 2 exx., J.Ollila - (Suomen hyönteisten tietokanta)    19.9.2006 EP: Seinäjoki, 1 ex., E.Kuurila - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    20.6.2002 InL: Utsjoki, 1 ex., K.Männistö - (Suomen hyönteisten tietokanta)    27.6.2006 InL: Utsjoki, 1 ex., J.Tittonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    20.7.1977 InL: Utsjoki - (Marttila et.al. 1990)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Polyommatus Latr. phlaeas L. Pikku kultasiipi - (Aro 1900)    Chrysophanus Hübn. phlaeas L. Pikku kultasiipi - (Valle 1935)    Heodes Dulm. phlaeas L. Kultasiipi - (Pulkkinen 1956)    Lycaena phlaeas L. Pikkukultasiipi - (Mannelin 1961)    Lycaena phlaeas (Linnaeus, 1761) Pikkukultasiipi - (Marttila et.al. 1990)    Lycaena phlaeas (Linnaeus, 1761) Pikkukultasiipi - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Lycaena Fabricius, 1807          phlaeas (Linnaeus, 1761)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Polyommatus phlaeas var. eleus Fabr. - (Aro 1900).      - etusiivet päältä pitkin takareunaa ja myös keskustassaan tummanruskealla peittyneet.      - takasiipien takanurkka hieman pitempi.      - tavataan useimmiten keskikesällä harvinaisena päämuodon joukossa.     Chrysophanus phlaeas gen. vern. verna Whlgr. - (Valle 1935).      - kevätsukupolvi.      - hieman pienempi kuin kesäsukupolven yksilö.      - siipien yläpinnan täplät pienemmät ja pyöreämmät kuin kesäsukupolvella.      - siipien tumma ulkoreuna kapeampi kuin kesäsukupolvella.      - takasiipien takanurkan lovi matalampi kuin kesäsukupolvella.     Chrysophanus phlaeas gen. aest. eleoides Spul. - (Valle 1935).      - kesäsukupolvi.      - hieman isompi kuin kevätsukupolven yksilö.      - siipien yläpinnan täplät suuremmat ja nelikulmaisemmat kuin kevätsukupolvella.      - siipien tumma ulkoreuna leveämpi kuin kevätsukupolvella.      - takasiipien takanurkan lovi syvempi kuin kevätsukupolvella.     Chrysophanus phlaeas ab. suffusa Tutt. - (Valle 1935).      - kesäsukupolven muoto.      - etusiipien yläpinnan peittää melkein kokonaan tumma kehnä.     Chrysophanus phlaeas f.geogr. polaris Courv. - (Valle 1935).      - Perä-Lapissa tavattava muoto, Luoteis-Lapin tunturiseutu ja Petsamo.      - hieman isompi kuin päämuoto.      - siipien pohjaväri helakamman kellanpunainen.      - etusiipien alapinnan ulko-osa ja takasiipien alapinta vaalean sinertävän harmaa.     Chrysophanus phlaeas ab. coeruleopunctata Stgr. - (Valle 1935).      - sekä päämuodolla että varsinkin pohjoisella rodulla tavattava muoto.      - takasiipien yläpinnassa punakeltaisen reunavyön sisäpuolella sininen pilkkurivi.     Lycaena phlaeas ssp. polaris - (Mannelin 1961).      - Pohjois-Suomessa.     Lycaena phlaeas ssp. polaris - (Marttila et.al. 1990).      - napapiirin pohjoispuolella esiintyvä alalaji.      - takasiipien alapinnan pohjaväri siniharmaa.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Rumex sp. (hierakat) --Rumex longifolius (hevonhierakka) --Rumex crispus (poimuhierakka) --Rumex acetosa (niittysuolaheinä) --Rumex acetosella (ahosuolaheinä)
Muna: Harmaanvihreä, yksitellen tai parittain lehdillä - (Valle 1935). Toukka: Tavattu muurahaispesistä - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	8.6.1782, Fennia, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1782.06.08	V	Turun seutu	C.N.Hellenius & J.Justander
n.1800	PPe	Oulun seutu	J.Julin
-1866 (1864/1866)	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius
-1869 (1840-1849?)	U	Uusimaa	J.M.J. af Tengström?
-1886 (1884-1886)	A	Eckerö	E.Reuter
1893	PH	Keuruu	B.Poppius
-1894 (1887-1894)	EH	Lammi Evo	K.Ehnberg
-1898 (1879-1898)	KP	Kokkola	E.Hellström
-1898 (1880-1898)	ES	Mikkeli Häyrylä	K.Ehnberg
-1898 (1894-1898)	PPp	Kemi	K.Ehnberg
1903.08.27	St	Tyrvää	R. & G. & Å.Fabricius
1911	LK	Uukuniemi	K.J.Valle
1914	EK	Kotka	G. von Dickoff
1918	EP	Nurmo	A.Ulvinen
1936.07.01	InL	Utsjoki Onnela	B.Lingonblad
1939.07.17	EnL	Enontekiö Kilpisjärvi	B.Lingonblad
-1944 (1908-1944)	KiL	Muonio	J.Montell
1946	PK	Liperi	M.Kononen
1950	Kn	Sotkamo	M.Pohjola
2002	Ks	Kuusamo [732:60]	M.Iipponen, J.Ronkainen & P.Partanen
2007.07.04	SoL	Sodankylä Vuotso [755:50]	M.Tähtinen

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1944 (1908-1944)	KiL	Muonio	J.Montell	ainoa, a single

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 26.12.2007 --Page updated