Drepaninae - sirppisiivet |
(Cilix -sukua lukuunottamatta kuvissa Euroopan kaikki sirppisiivet) |
|
30 - 35 mm
 |
|
Falcaria lacertinaria, nyhäsirppisiipi
- siipien kirjailu, väritys ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset
|
|
31 - 36 mm
 |
|
Drepana falcataria, täpläsirppisiipi
- siipien kirjailu, väritys ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri vaalea, 'likaisen' kellervänruskehtava, syyspolvella hiukan kellertävämpi, vertaa D. curvatula
- etusiiven uloin keskipilkku iso, vertaa D. curvatula
- siipien poikkiviirut selvästi hampaiset, vertaa D. curvatula
- takasiiven poikkiviirut häviävät siiven etureunassa, vertaa D. curvatula
- Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset
|
|
31 - 37 mm
 |
|
Drepana curvatula, ruskosirppisiipi
- siipien kirjailu, väritys ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri tumma, keltaisenruska, vertaa D. falcataria
- etusiipi hiukan violettiin vivahtava
- takasiipi voi olla kellertävämpi ja vaaleampi kuin kuvan yksilöllä, mutta aina tummempi kuin sisarlajilla
- etusiiven uloin keskipilkku pieni, vertaa D. falcataria
- siipien poikkiviirut tasaisemmat kuin sisarlajilla D. falcataria
- takasiiven poikkiviirut, varsingin uloimmat, näkyvät myös siiven etureunassa, vertaa D. falcataria
- Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset
|
|
27 - 40 mm
 |
|
Sabra harpagula, isosirppisiipi
- siipien kirjailu, väritys ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet aivan lyhyesti kampahampaiset
- Virossa melko yleinen
|
|
Kolme väritykseltään ja siivenmuodoiltaan samanlaista lajia |
Euroopassa vain nämä kolme tämännäköistä lajia |
22 - 32 mm
 |
|
Watsonalla binaria, tammisirppisiipi
- etusiivessä kaksi tummaa pistettä, vertaa W. cultraria
- etusiiven keskisarake suunnilleen samanvärinen kuin tyvi- ja ulkosarake, vertaa W. cultraria
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet kampahampaiset, leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet melkein rihmamaiset
- hiljattain levinnyt Etelä-Viroon
|
|
23 - 32 mm
 |
|
Watsonalla cultraria, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiivessä vain yksi tumma piste, vertaa W. binaria, W. uncinula
(jos toinen piste näkyvissä, niin se on häviävän pieni)
- etusiiven keskisarake selvästi tummempi kuin tyvi- ja ulkosarake, vertaa W. binaria, W. uncinula
- pyökkiä kasvavat metsiköt
- lentää Ruotsissa touko - elokuussa kahtena sukupolvena
- toukka elää pyökillä
- lähinnä meitä paikoittaisena Etelä-Ruotsissa
|
|
21 - 32 mm
 |
|
Watsonalla uncinula, Ei Suomessa
- etusiivessä kaksi tummaa pistettä, vertaa W. cultraria
- etusiiven keskisarake suunnilleen samanvärinen kuin tyvi- ja ulkosarake, vertaa W. cultraria
- etusiivessä violetteja värisävyjä, vertaa W. binaria, W. cultraria
- tammea kasvavat aurinkoiset metsiköt
- lentää huhti - syyskuussa kahtena tai kolmena sukupolvena
- toukka elää tammella
- Etelä-Eurooppa
|
|
19 - 23 mm
 |
|
Cilix glaucatus, valkosiipi
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- vain eteläisimmässä Euroopassa samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet lyhyesti kampahampaiset, hiukan leveämmät kuin naaraalla
- naaraan tuntosarvet melkein rihmamaiset
- jokseenkin harvinainen Etelä-Ruotsissa
- Balttiasta (Latvia) satunnaishavaintoja
Etelä-Euroopan kolme samannäköistä sisarlajia: (lajiutettu vasta äskettäin)
- Cilix hispanica Espanja, Etelä-Ranska, Italia
- Cilix algirica Marokko, Algeria, Sardinia
- Cilix asiatica Bulgaria, Kreikka
|