Ennominae - lovimittarit

Boarmiini - jäkälämittarit

Neljä alkukevään lajia, joiden lento alkaa jo huntikuun lopulla
28 - 34 mm	Cleora cinctaria, Kevätharmomittari erittäin vaihteleva etusiiven keskisarake yleensä vaaleampi kuin tyvi- ja ulkosarake siivissä soikeat, vaaleatäytteiset keskipilkut (näkyvät välillä heikosti), vertaa muut jäkälämittarit takaruumiin tyvessä valkoinen, kontrastinen poikkivyö sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
25 - 29 mm	Aethalura punctulata, Pilkkuharmomittari siipien pohjaväri melko tasaisen ruskeanharmaa, vertaa muut jäkälämittarit siipien poikkiviirut hampaattomia, selvästi paksuimmat etusiiven etureunassa, vertaa muut jäkälämittarit sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet pitkäripsiset naaraan tuntosarvet ohuet
34 - 37 mm	Paradarisa consonaria, Laikkuharmomittari hyvin vaihteleva etusiiven ulompi poikkiviiru mutkitteleva, etureunassa selvä mutka sisäänpäin, vertaa E. crepuscularia etusiiven ulompi poikkiviiru hampaaton, vertaa E. crepuscularia takaruumiin tyvessä valkoinen, kontrastinen poikkivyö, vertaa E. crepuscularia sukupuolet ovat samanvärisiä, koiraat ehkä ruskeampia ja naaraat harmaampia koiraan tuntosarvet ohuet, lyhytripsiset naaraan tuntosarvet ohuet, siimamaiset
33 - 40 mm	Ectropis crepuscularia, Täpläharmomittari hyvin vaihteleva etusiiven ulompi poikkiviiru melko suora, kaareutuu etureunassa vain hiukan sisäänpäin, vertaa P. consonaria etusiiven ulompi poikkiviiru terävähampainen, keskivaiheilla 'kaksoishammas', vertaa P. consonaria takaruumiin tyvessä vain heikko, vähäkontrastinen poikkivyö, vertaa P. consonaria sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet ohuet, pitkäripsiset naaraan tuntosarvet ohuet, siimamaiset
Lento alkaa kesäkuun puolivälissä, etusiiven aaltoviirussa laajentuma, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
27 - 29 mm	Parectropis similaria, 'Harmomittari' etusiiven aaltoviirun keskikohdassa vaalea läikkä, kuin viirun pullistuma, vertaa muut jäkälämittarit takasiivessä aaltoviirun varjostukset selvästi voimakkain kuvio, vertaa muut jäkälämittarit selvästi pienempi kuin D. ribeata tavattu Suomesta vain muutaman kerran
Lento alkaa heinäkuussa, tumma, etusiiven aaltoviirun varjostus hajonnut täpliksi, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
35 - 44 mm	Deileptenia ribeata, Kuusikkoharmomittari melko tumma, sekavan kirjava etusiiven ulompi poikkiviiru etuosan mutkien jälkeen suora, hampainen etusiiven aaltoviiru melko tasaisesti aaltoileva, varjostus hajonnut täpliksi, vertaa muut jäkälämittarit sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
Lento alkaa heinäkuun alkupuolella, kaksi pienikokoista jäkälämittaria, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
23 - 27 mm	Cleorodes lichenarius, Jäkälämittari siipien varjostuksissa hiukan vihertäviä ja punaruskeita sävyjä etusiiven ulompi poikkiviiru kulkee vaakasuorasti sisäänpäin siiven puolivälissä, vertaa muut jäkälämittarit takasiivessä terävä, hampainen kaarijuova, ei muita kuvioita sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
22 - 26 mm	Alcis jubatus, Naavamittari siipien pohjaväri vaalean harmaa, vaihtelevasti tummariipusteinen siivissä suuret, pyöreähköt keskipilkut, vertaa muut jäkälämittarit etusiiven ulompi poikkiviiru tekee ison mutkan sisäänpäin ennen takareunaa, vertaa muut kuin Alcis -lajit takasiivessä voimakas kaarijuova ja keskipilkku, ei muita kuvioita sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
Etusiiven ulompi poikkiviiru tekee etuosassa pyöreän mutkan ulospäin ja takaosassa mutkan sisäänpäin, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
31 - 40 mm	Alcis repandatus, Aaltoharmomittari erittäin vaihteleva etusiiven keskipilkku suunnilleen sisemmän poikkiviirun ja ulomman poikkiviirun mutkan pohjukan puolessavälissä, vertaa A. bastelbergeri etusiiven ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun välissä usein samanlainen tumma täplä kuin A. bastelbergeri -lajilla (eli ei sovi määritysperusteeksi) lento alkaa kesäkuun lopulla, kuukauden aikaisemmin kuin A. bastelbergeri -lajin lento sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
36 - 40 mm	Alcis bastelbergeri, Kangasharmomittari etusiiven keskipilkku lähempänä sisempää poikkiviirua kuin ulomman poikkiviirun mutkan pohjukkaa, vertaa A. repandatus koirailla etusiiven sisemmän poikkiviirun ja keskivarjon väli useinmiten tummentunut, vertaa A. repandatus naarailla useinmiten tummentunut keskivarjosta lähtien koko siiven tyviosa lento alkaa heinäkuun lopulla, kun A. repandatus -lajin lento on kestänut jo kuukauden sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
Lento alkaa heinäkuun puolivälissä, keskikokoisia, ulompi poikkiviiru ja keskivarjo melkein yhtyvät etusiiven takareunassa, etusiiven ulkosarakkeen puolivälissä vaalea läikkä ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
34 - 40 mm	Peribatodes rhomboidarius, Viistoharmomittari etusiiven ulompi poikkiviiru ei muuta suuntaa siiven takareunassa, vertaa P. secundarius etusiiven ulkosarakkeen vaalea läikkä heikompi kuin P. secundarius -lajilla takasiiven kaarijuova kaartuu ylöspäin paljon aikaisemmin kuin P. secundarius -lajilla sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset, kapeammat kuin P. secundarius -koiraalla naaraan tuntosarvet ohuet
30 - 35 mm	Peribatodes secundarius, Sulkaharmomittari etusiiven ulompi poikkiviiru kaartuu ulospäin siiven takareunassa, vertaa P. rhomboidarius, P. ilicaria etusiiven ulkosarakkeen vaalea läikkä isompi ja vahvempi kuin P. rhomboidarius -lajilla takasiiven kaarijuova melko suora, kääntyy ylöspäin juuri ennen etureunaa, vertaa P. rhomboidarius, P. ilicaria sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset, leveämmät kuin P. rhomboidarius -koiraalla naaraan tuntosarvet ohuet
30 - 34 mm	Peribatodes ilicaria, Ei Suomessa etusiiven ulompi poikkiviiru ei muuta suuntaa siiven takareunassa, vertaa P. secundarius takasiiven kaarijuova kaareva melkein koko matkaltaan, vertaa P. rhomboidarius, P. secundarius lähinnä meitä Puolassa ja Pohjois-Saksassa, muutamia vanhoja havaintoja Tanskasta aurinkoiset lehti- ja sekametsät lentää heinä- syyskuussa toukka lehtipuilla ja pensailla, mm. tammella, ruusulla, hedelmäpuilla
Kaksi isoa, pohjaväriltään vaaleanharmaata lajia, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
48 - 56 mm (II gen. 38 - 49 mm)	Hypomecis roboraria, Jättiharmomittari isokokoinen, varsinkin naaraat siivissä mustat, hiukan venyneet keskipisteet, vertaa H. punctinalis etusiiven ulompi poikkiviiru ja keskivarjo ovat siiven takareunassa hyvin voimakkaat muodostaen usein suuren mustan täplän, vertaa H. punctinalis lento alkaa kesäkuun lopulla, kun H. punctinalis -lajin lento on lopuillaan sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
39 - 45 mm (II gen. 40 - 44 mm)	Hypomecis punctinalis, Rengasharmomittari hiukan pienempi kuin H. roboraria siivissä vaaleatäytteiset, soikeat keskipisteet, vertaa H. roboraria etusiiven ulompi poikkiviiru ja keskivarjo eivät ole siiven takareunassa erityisen voimakkaita, vertaa H. roboraria lento loppuu kesäkuun lopulla, kun H. roboraria -lajin lento on aluillaan sukupuolet ovat samanvärisiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
Kaksi lajia, joiden pohjaväri melko tasaisen harmahtavan ruskea, ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
29 - 35 mm	Selidosema brunnearium, Nummimittari Suomessa harvinainen harhailija keskimäärin punertavampi kuin S. plumaria varma tunnistus sisarlajista onnistuu vain genitaalien perusteella sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat pienempiä koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
30 - 35 mm	Selidosema plumaria, Ei Suomessa yleensä selvästi isompi kuin pohjoiseurooppalainen S. brunnearium keskimäärin vähemmän punertava kuin S. brunnearium varma tunnistus onnistuu vain genitaalien perusteella lähinnä meitä Ukrainassa ja Tsekissä kuivahkot kedot, kanervakankaat lentää heinä- elokuussa toukka kanervalla (Calluna), virnoilla (Vicia), marunoilla (Artemisia)
Ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
30 - 40 mm	Arichanna melanaria, Suomittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset naaraan tuntosarvet ohuet
33 - 40 mm	Menophra abruptaria, Ei Suomessa siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan pohjaväritys vaihtelee paljon vain Etelä-Euroopassa esiintyy samannäköisiä lajeja lähinnä meitä Saksassa lehti- ja sekametsät, puistot lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka lehtipuilla ja pensailla
31 - 40 mm	Synopsia sociaria, Ei Suomessa siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan poikkiviirujen leveiden varjostusten voimakkuus vaihtelee suuresti siipien vaalea pohjaväri vaihtelevasti harmaan kehnän peittämä lähinnä meitä Puolassa ja Valko-Venäjällä, havaittu myös Liettuassa kuivahkot kedot, mäntykankaat yms. lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka polyfagi, mm. kanervalla (Calluna), marunoilla (Artemisia), tammella (Quercus)
28 - 34 mm	Fagivorina arenaria, Lähialuelaji, ei Suomessa siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan lähinnä meitä harvinaisena eteläisessä Ruotsissa Tukholman korkeudelle asti, puuttuu Baltiasta lehti- ja sekametsät, Ruotsissa ikivanhat puistotammet lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena toukka puiden (pyökki, tammi) runkojäkälillä
31 - 43 mm	Ascotis selenaria, Ei Suomessa keskiruumiin rotevuus sekä siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan siivissä isot, vaaleatäytteiset keskipilkut, vertaa muut jäkälämittarit siipien valkea pohjaväri vaihtelevasti harmahtavan-rusehtavan kehnän peittämä lähinnä meitä Puolassa ja Valko-Venäjällä metsien laidat, voimalinjojen aluset, hakkuuaukiot yms. lentää kesä- heinäkuussa, etelämpänä toinen sukupolvi loppukesällä toukka mm. marunoilla (Artemisia), vadelmalla (Rubus) ja muilla ruusukasveilla (Rosaceae)
20 - 25 mm	Tephronia sepiaria, Ei Suomessa muistuttaa muodoltaan, kooltaan ja väreiltään eniten pientä P. hippocastanaria mittaria lepoasento 'mittarimainen' ei kuten lajilla P. hippocastanaria etusiiven ulompi poikkiviiru paljon suorempi kuin lajilla P. hippocastanaria takasiivissä täplikkäät ripset ja selvä ripsien tyviviiru, vertaa P. hippocastanaria lähinnä meitä Pohjois-Puolassa, mahdollisesti tavattu Liettuasta metsien reunat, puutarhat lentää kesä- elokuussa toukka jäkälillä
25 - 30 mm	Pachycnemia hippocastanaria, Lähialuelaji, ei Suomessa muistuttaa muodoltaan, kooltaan ja väreiltään eniten Aphomia sociella koisaperhosta (Pyralidae), vertaa myös T. sepiaria lepoasentokin on kuin koisaperhosella (kuin 'jyrkkä harjakatto') sisempi poikkiviiru tekee selvän, terävän kulman ulospäin, koisalla viiru pyöristynyt ulommassa poikkiviirussa suonten kohdilla mustat viirut, jotka jatkuvat suonia pitkin keskivarjoon asti (ei koisalla) lähinnä meitä Lounais-Ruotsissa ja Latvian länsirannikolla (kaksi populaatiota) lämpimät nummet ja mäntymetsät, Pohjois-Euroopassa sidoksissa meren rantaan lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka kanervalla (Calluna vulgaris)

Sivu päivitetty-- 3.10.2012 --Page updated