Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Orthosiini6 sukua21 lajia3 sukua10 lajiaraitayökköset
Tholerini2 sukua4 lajia2 sukua3 lajiaeloyökköset

.
 
 

Orthosiini - raitayökköset

 

Panolis -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

32 - 35 mm
Panolis flammea, mänty-yökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • perhosesta esiintyy melko yleisenä myös harmahtava -muoto
  • lentää keväällä, huhti- toukokuussa
 

Dioszeghyana -suku

Euroopassa 1 laji, jota ei ole tavattu Suomesta

26 - 30 mm
Dioszeghyana schmidtii, ei Suomessa
  • suomalaisista lajeista muistuttaa eniten O. cruda'a sekä kokonsa että siipien värisävyn perusteella
  • etusiivet tasaisen väriset ilman poikkiviiruja, vertaa O. cruda
    (itse en ole vielä tavannut O. cruda'a, jolta puuttuisi poikkiviirut, tosin tällaisestakin yksilöstä on eräässä yökköskirjassa kuva)
  • munuaistäplä muun siiven värinen ilman tummempaa täytettä , vertaa O. cruda
  • takasiiven ulko-osa tyveä selvästi tummempi, vertaa O. cruda
  • etusiiven ulkosarakkeessa ei vaaleita suonia, vertaa O. cerasi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää huhtikuun lopulla lyhyen aikaa
  • lähinnä meitä Slovakiassa ja Lounais-Ukrainassa
  • lämpimät vaahtera- ja tammimetsiköt
  • toukka vaahteralla (Acer), harvemmin tammella (Quercus)
 

Orthosia -suku

Kevään ja alkukesän lentäjiä.
Lento alkaa heti paikoilla, missä lumi sulanut ja kun lämpötila pysyy muutaman yön yli nollan.
Lento jatkuu Etelä-Suomessa toukokuun loppupuolelle, pohjoisempana tietenkin myöhempään.
 

Euroopassa 11 lajia, joista 8 tavattu Suomesta

33 - 36 mm
Orthosia cerasi, tammiraitayökkönen
  • etusiipien pohjaväri vaihtelee kellervän punaruskeasta hiukan harmahtavaan
  • yökköstäplät isoja, lähellä toisiaan, vertaa O. cruda, O. miniosa
  • aaltoviiru lähes suora, kellertävä, vertaa O. cruda, O. miniosa, O. gothica, O. populeti, O. gracilis
  • ulko-osan suonet näkyvät vaaleina, vertaa muut Orthosia -lajit
  • takasiivet tasaisen tummat, ripset hiukan punertavat, vertaa muut Orthosia -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lajia ei voi sekoittaa muihin eurooppalaisiin lajeihin
 
36 - 42 mm
Mesogona acetosellae, ei Suomessa
kuuluu sukuryhmään mäkiyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Xylenini)
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää elo- syyskuussa
  • lähinnä meitä Pohjois-Puolassa ja Valkovenäjällä
  • tammea kasvavat, avoimet metsiköt
  • toukka pääasiassa tammella
     
  • väreineen ja isoine yökköstäplineen muistuttaa hiukan O. cerasi'ta
    (ulkosarakkeessa EI vaaleita suonia ja lentoaika syksyllä)
 
26 - 32 mm
Orthosia cruda, pikkuraitayökkönen
  • pienikokoinen, vertaa muut Orthosia -lajit
  • etusiipien pohjaväri kellervän ruskeanharmahtava, joskus siinä on selvä punertava sävy
  • poikkiviirut selvät, pisteiset, vertaa muut Orthosia -lajit
  • rengastäplä pieni piste tai puuttuu, vertaa muut Orthosia -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin
 
32 - 36 mm
Orthosia miniosa, rusoraitayökkönen

  • toukokuun lentoaika, etusiipien värisävy ja kuviointi sekä ennenkaikkea puhtaanvalkeat takasiivet tekevät lajista helposti tunnistettavan
  • etusiipien tummuus vaihtelee melko paljon
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • vaalea ykslö voisi sekoittua hiukan kuluneena lajiin J. croceago
    (lentoaika ja värisävyt samat)
 
30 - 32 mm
Jodia croceago, ei Suomessa
kuuluu sukuryhmään mäkiyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Xylenini)
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • suvun ainoa edustaja, Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • etusiiven etureunassa valkoiset täplät
  • keskivarjo tekee 90 -asteen kulman munuaistäplän alapuolella
  • valkoiset takasiivet, joissa heikko, hiukan punertava kaarijuova
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää maalis- huhtikuussa
    voi joskus kuoriutua jo loppusyksyllä
  • lähinnä meitä Etelä-Ruotsista (1 ikivanha havainto)
    vakinaisena Kaakkois-Puolassa ja Valkovenäjällä
  • kuivat, lämpimät, tammea kasvavat sekametsät
  • toukka erilaisilla lehtipuilla kuten tammi, vaahtera, poppeli ja pyökki
 
30 - 36 mm
Orthosia gothica, tunnusraitayökkönen
  • siipien kirjailu 'goottilaiskuvioineen' ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • 'goottilaiskuvio' yleensä musta, harvemmin ruskea ja vielä harvemmin vaalea, jopa muuta siipeä vaaleampi
 
33 - 37 mm
Orthosia opima, sinerväraitayökkönen
  • etusiipien pohjaväri sinertävänharmaa, melko tasainen
  • keskisarake ruskehtavan varjoinen, täyttää joskus koko sarakkeen
  • aaltoviiru lähes suora, valkoinen tai hiukan kellertävä, koko matkaltaan punaruskeavarjosteinen, vertaa muut Orthosia -lajit
  • lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
35 - 39 mm
Orthosia populeti, haaparaitayökkönen
  • etusiipien pohjaväri vaihtelee sinertävänharmaasta rusehtavanharmaaseen
  • jos poikkiviirut hyvin näkyvissä, niin näkyy että keskisarake on alaosastaan voimakkaasti kuroutunut (keskimmäinen yksilö), vertaa muut Orthosia -lajit
  • aaltoviiru hiukan mutkitteleva, mustien tai ruskeiden täplien varjostama, vertaa muut Orthosia -lajit
  • aaltoviiru ei tee niin jyrkkää mutkaa siiven etureunassa kuin O. incerta'lla
  • lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin
    (tietysti aivan tummuneet yksilöt, joita monesti tapaa, ovat hakalia)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
37 - 40 mm
Orthosia gracilis, kalvasraitayökkönen
  • etusiipien pohjaväri vaaleanharmaa, ruskehtavanharmaa, +/- kehnäinen
  • ulompi poikkiviiru näkyy pisteinä, jotka joskus yhdistyneet
  • takasiivet vaaleat - harmahtavat, valkoripsiset, kaarijuovan kohdalla suonissa tummemmat viirut, vertaa muut Orthosia -lajit
  • lajia ei voi sekoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa muihin lajeihin
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
35 - 42 mm
Orthosia incerta, isoraitayökkönen
  • väritykseltään erittäin muunteleva
  • aaltoviirussa tavallisesti näkyvissä kolme varjoläikkää, siiven etureunassa, takareunassa ja munuaistäplän kohdalla, vertaa muut Orthosia -lajit
    (tummillakin yksilöillä läikät näkyvät pohjaväriä tummempina)
    (erittäin harvoin läikät puuttuvat kokonaan)
  • aaltoviirun kärjessä terävä mutka, vertaa muut Orthosia -lajit
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • näissä tummissa tapauksissa, O. incerta ja O. populeti, erottuu juuri ja juuri aaltoviirun etukärki, yökköstäplien sijainti ja koirailla on tietenkin erilaiset tuntosarvet
 
Kaakkois-Euroopassa vielä kolme Orthosia -lajia:
  • Orthosia sordescens Kaakkois-Ukraina
  • Orthosia dalmatica itäisen Välimeren rannat
  • Orthosia ella Kaspianmeri
 

Anorthoa -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

36 - 40 mm
Anorthoa munda, pilkkuraitayökkönen
  • väritykseltään melko tasainen, kellertävän ruskeanharmaa
  • aaltoviirussa näkyvissä kaksi terävää mustaa tai ruskeaa varjoläikkää, vertaa muut Orthosia -lajit
  • joskus nämä kaksi terävää varjoläikkää ovat pienentyneet ja kaksi muuta 'incerta -läikkää' voimistuneet (alempi yksilö), jolloin varmin määritys O. incerta'an tapahtuu tuntosarvista
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Tuntosarvivertailuja Orthosia incerta - Anorthoa munda

Koiraan tuntosarvet sahahampaiset

Koiraan tuntosarvet kaksoiskampahampaiset

Naaraan tuntosarvet melkein siimamaiset

Naaraan tuntosarvet heikosti sahahampaiset
 
Kaikkien koirasyksilöiden tuntosarvet


 

Perigrapha -suku

Euroopassa 4 lajia, Suomessa ei yhtäkään

40 - 42 mm
Perigrapha i-cinctum, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • vain Etelä-Uralilla on samannäköinen sisarlaji, P. circumducta
  • aikainen kevätlaji, aloittaa lennon maaliskuun loppupuolella
  • lähinnä meitä Slovakiassa
  • kuivat, kuumat, (kalkki)kallioiset ruohikot
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • toukka pääasiassa 'matalilla kasveilla' kuten siankärsämö, mansikka, peipit, ratamot , hierakat
 

Egira -suku

Euroopassa 3 lajia, Suomessa ei yhtäkään

36 - 37 mm
Egira conspicillaris, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • lajilla on kolme selvästi erilaista muotoa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan,
    vain ylimmäinen muoto voisi sekoittua hiukan vaaleampiin, allaoleviin lajeihin
  • kaksi sisarlajia aivan kaakkoisimmassa Euroopassa
  • aikainen kevätlaji, aloitta lennon huhtikuun loppupuolella
  • lähinnä meitä Liettuassa
  • ilmoitukset Virosta ovat vääriä
  • avoimet metsiköt, mm. hakkuuaukiot
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • toukka polyfagi sekä 'matalilla kasveilla' että erilaisilla puilla ja pensailla
     
  • Etelä-Euroopan kahdella sisarlajilla on samannäköiset muodot
 
43 - 49 mm
Auchmis detersa, ei Suomessa
kuuluu sukuryhmään hammasyökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Phlogophorini)
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia
  • tyvijuomu pitkä, voimakas
  • juomu jatkuu ulkosarakkeessa
  • takasiipien tumman ulkoreunan raja ei aina yhtä selvä kuin kuvassa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää kesä- syyskuussa
  • lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä
  • lämpimät, kuivahkot, ruohikkoiset ja kivikkoiset alueet
  • toukka happomarjapensailla (Berberis)
 
37 - 38 mm
Dicranura ulmi, ei Suomessa
kuuluu heimoon nirkot
   (Notodontidae)
  • pitkät, 'hampaattomat' ja harmaat etusiivet sekä vaaleat takasiivet tuovat mieleen yökkösen (lähinnä kaapuyökköset), vaikka onkin nirkko
  • koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, kaapuyökkösillä ohuet 'rihmat'
  • etusiivissä selvät poikkiviirut
  • takasiivissä ei keskitäpliä
  • lähinnä meitä Tsekissä
  • jalavametsät, puistot
  • lentää huhti- toukokuussa
  • toukka jalavalla (Ulmus)
 

Tholerini - eloyökköset

Cerapteryx -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

26 - 35 mm
Cerapteryx graminis, niitty-yökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat selvästi isompia
 

Tholera -suku

Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta

34 - 37 mm
Tholera cespitis, mustaeloyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • etusiipien pohjaväri ruskeanmustahko, jossa vaaleampia pituusjuovia ja selvät yökköskuviot
  • takasiivet valkeahkot, hiukan tummentuneine ulkoreunoineen, kaarijuova heikko, pisteinen
  • naaraan takasiivet tummemmat, vain tyvestä valkeahkot
  • muuten sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
 
37 - 42 mm
Tholera decimalis, verkkoeloyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • koiraan tuntosarvet todella leveät, kampahampaiset
  • etusiiven suonet näkyvät vaaleina myös ulkosarakkeessa
  • rengastäplä pieni ja pyöreä
  • takasiipien tyvipuolisko valkeahko ja ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonten halkoma, keskitäplä terävä piste
  • naaraan takasiivet hiukan tummemmat
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat selvästi isompia
  • lajia ei voi sekoittaa Euroopassa muihin lajeihin
Euroopassa kolmas Tholera -laji:
  • Tholera hilaris Etelä-Ural
 
37 - 42 mm
Sideridis reticulata, verkkoyökkönen
kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini)
  • koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis
  • etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis
  • rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea
  • poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis
  • takasiipien ulkopuolisko tasaisen tumma ja suonet pohjaa tummemmat, keskitäplä himmeä kaari
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
37 - 42 mm
Sideridis kitti, Lähialuelaji, ei Suomessa
kuuluu sukuryhmään tarhayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Hadenini)
  • etusiipien pohjaväri tummempi kuin S. reticulata'lla
  • poikkiviirut yksinkertaisia, vertaa S. reticulata
  • koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, vertaa T. decimalis
  • etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää touko- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Latviassa
  • kuivat, kallioiset rinnemaat
  • toukka hernekasveilla, esim. virnat (Vicia)
 
36 - 43 mm
Naenia typica, ehtooyökkönen
kuuluu sukuryhmään maayökköset    (Noctuidae, Noctuinae, Noctuini)
  • koiraan tuntosarvet siimamaiset, vertaa T. decimalis
  • etusiivet todella leveät, vertaa T. decimalis, S. reticulata
  • etusiiven suonet näkyvät tummina myös ulkosarakkeessa, vertaa T. decimalis
  • rengastäplä isompi kuin lajilla T. decimalis ja soikea
  • poikkiviirut näkyvät vaaleampina kuin lajilla T. decimalis
  • poikkiviirut yksinkertaisia, hampaisia, vertaa S. reticulata
  • takasiivet tasaisen harmaat, vertaa T. decimalis, S. reticulata ja S. kitti
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa vielä kolme Chersotis -lajia, joilla samannäköinen 'verkkokuvio':
(maayökkösiä)
  • Chersotis larixia Espanja, Kaakkois-Ranska
  • Chersotis elegans Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural
  • Chersotis anatolica Etelä-Eurooppa, Etelä-Ural
 

Sivu päivitetty-- 14.1.2020 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Arne Graeffe:Perhosen lainaus kuvattavaksi: M. acetosellae
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys, elintavat ja tunnistusvinkkejä,
perhosten lainaus kuvattavaksi: D. schmidtii, O. miniosa ylempi, J. croceago, P. i-cinctum, A. detersa, D. ulmi, S. kitti
Karl-Erik Lundsten:Perhosten lainaus kuvattavaksi: E. conspicillaris 3 m
Gustaf Nordenswan:Perhosen lainaus kuvattavaksi: O. miniosa alempi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit