Geometridae - mittarit

Larentiinae - kenttämittarit X

Quercus robur (tammi

Eupitheciini -sukuryhmä      (pikkumittarit)
Gymnoscelis -suku
Euroopassa 3 lajia, joista 1 tavattu Manner-Euroopasta ja myös Suomesta
15 - 18 mm	Gymnoscelis rufifasciata, kääpiömittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä pikkumittaria, jolla värityksessä punaisenruskeaa ei keskipilkkua ulommassa poikkiviirussa vahvat hampaat ulompi poikkiviiru tekee kulman siiven puolivälissä sukupuolet ovat samanvärisiä   Kanarian saarilla ja Madeiralla kaksi sisarlajia
Chloroclystis -suku
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta
14 - 19 mm	Chloroclystis v-ata, lehtovähämittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan vaikka perhonen olisi kulunut ja vihreys haalistunut, niin etusiiven tumma, iso hammas aina näkyvissä Euroopassa ei toista samannäköistä pikkumittaria ainoa hiukan samanoloinen pikkumittari on P. rectangulata, jolla on muoto, jossa siiven pohjaväri on jopa yhtä vihreä, mutta mm. selvä keskipilkku tasaisemman väriset ripset sisempi poikkiviiru osuu siiven takareunaan viistosti sukupuolet ovat samanvärisiä, koirailla etusiiven takanurkka kuvioton (takasiiven värinen) (netistä löytyy kyllä myös kuva, jossa takanurkka kuin naaraalla)
Pasiphila -suku
Euroopassa 3 lajia, jotka kaikki tavattu Suomesta
16 - 19 mm	Pasiphila chloerata, tuomivähämittari ulompi poikkiviiru melko tasaisesti kaareva, myös etuosastaan, vertaa P. rectangulata ja P. debiliata takaruumiissa tummempi vyö, jossa selvästi ruskeaa, vertaa P. rectangulata ja P. debiliata kuvan alempi ykilö hiukan poikkeava, ulkosarakkeen suonet mustat ja keskisarakkeen ulkoreunassa terävät hampaat sukupuolet ovat samanvärisiä
16 - 19 mm	Pasiphila rectangulata, omenavähämittari keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää mutkaa, 'hammasta', joista jälkimmäinen suurempi, vertaa P. chloerata ja P. debiliata aaltoviirun ja ulomman poikkiviirun tumma väli katkennut etuosastaan, vertaa P. chloerata ja P. debiliata takaruumiissa ja varsinkin keskiruumiissa vihreää, vertaa P. chloerata ja P. debiliata vaihtelee väritykseltään sisarlajejaan enemmän, ovat enemmän ja laajemmin vihertäviä tai aaltoviirua lukuunottamatta lähes mustia sukupuolet ovat samanvärisiä
16 - 18 mm	Pasiphila debiliata, mustikkavähämittari keskisarakkeen ulkoreunassa kaksi selvää mutkaa, 'hammasta', jotka yhtä suuria tai etummainen suurempi, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata takaruumiissa tummempi vyö, joka kokonaan harmaanmusta, vertaa P. chloerata keskisarakkeen ulkoreunassa mustat täplät, jotka näkyvät läpi molempien siipien, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata väritykseltään sisarlajejaan harmaampi sukupuolet ovat samanvärisiä
Alapuolivertailuja Pasiphila chloerata - Pasiphila debiliata
P. chloerata: takasiipien kaarijuova suorempi (kulma yli 90 °) kuin P. rectangulata'lla ja P. debiliata'lla P. rectangulata: takasiipien kaarijuova kapeampi kuin P. debiliata'lla, kulma suunnilleen sama P. debiliata: siipien kaarijuovat leveät ja vahvat, vertaa P. chloerata ja P. rectangulata
Ruumisvertailuja Pasiphila chloerata - Pasiphila debiliata
P. chloerata: takaruumiin tummemmassa vyössä ruskeaa, monesti muuallakin ruumiissa P. rectangulata: koko ruumis enemmän tai vähemmän vihertävä aivan tummillakin yksilöillä näytti keskiruumiissa olevan vaalea vihreä läiskä P. debiliata: takaruumiin tumma vyö tummanharmaa, mustahko joskus ruumiissa aavistus vihreää
Eupithecia -suku
Euroopassa 128 lajia, joista 53 tavattu Suomesta
Lajit, jotka helppo tunnistaa. Suomessa ei samannäköisiä pikkumittareita
Lähialueella kylläkin samannäköisiä sisaria
16 - 17 mm	Eupithecia linariata, kannusruohomittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka kannusruoholla (Linaria)   kolme samannäköistä sisarlajia lähialueilla   tekstiä niiden eroista, jos saan vain valokuvattua (tuo vakioteksti kirjoista)
16 - 17 mm	Eupithecia pulchellata, lähialuelaji, ei Suomessa lähinnä meitä Lounais-Norjassa, Tanskassa mm. puutarhat ja metsäniityt lentää touko- kesäkuussa yhtenä sukupolvena toukka sormustinkukalla (Dygitalis)
16 - 17 mm	Eupithecia pyreneata, lähialuelaji, ei Suomessa lähinnä meitä Latviassa rehevät lehtimetsät ja niiden laiteet lentää kesä- heinäkuussa, pohjoisessa yhtenä sukupolvena toukka sormustinkukalla (Dygitalis)
16 - 17 mm	Eupithecia laquaearia, lähialuelaji, ei Suomessa lähinnä meitä Liettuassa niityt, ruderaatit, rannat lentää kesä- elokuussa, pohjoisessa yhtenä sukupolvena toukka mm. silmäruoholla (Euphrasia)
17 - 18 mm	Eupithecia irriguata, kirjopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka tammella (Quercus)   Etelä-Euroopassa pari alalajia, joiden pohjaväri harmaampi
19 - 23 mm	Eupithecia venosata, kohokkipikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka kohokilla (Silene)   Euroopassa kolme samannäköistä sisarlajia, joista lähin tulee Puolaan ja Moskovan seudulle
16 - 17 mm	Eupithecia alliaria, ei Suomessa lähinnä meitä Etelä-Puolassa ja Moskovan seudulla kuivat, lämpimät niityt lentää kesä- elokuussa yhtenä sukupolvena toukka laukalla (Allium)
18 - 19 mm	Eupithecia centaureata, valkopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka polyfagi, mm. kultapiiskulla (Solidago)
xx - xx mm	Eupithecia insigniata, tarhapikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. omenapuulla (Malus)
20 - 22 mm	Eupithecia icterata, kärsämöpikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia keskiruumis kaksivärinen, niska musta ja takaosa vaalea etusiivessä ruosteenruskeaa, jota pienimmillään vain kiila keskipilkun alapuolella sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. siankärsämöllä (Achillea)
19 - 22 mm	Eupithecia succenturiata, lautumapikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia keskiruumis kaksivärinen, niska musta ja takaosa valkoinen sukupuolet ovat samanvärisiä toukka polyfagi, mm. siankärsämöllä (Achillea)
19 - 23 mm	Eupithecia simpliciata, savikkapikkumittari siipien pyöreys, väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan mm. etusiipien pohjaväri, tasaisenkaareva ulompi poikkiviiru ilman etuteunan mutkia Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. savikalla (Chenopodium)
18 - 19 mm	Eupithecia sinuosaria, ruskopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä toukka mm. savikalla (Chenopodium)
18 - 19 mm	Eupithecia lanceata, toukopikkumittari siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä kevään ensimmäinen pikkumittari toukka kuusella (abies)
Lajit, joilla keskiruumiin takareunassa valkoinen täplä
18 - 19 mm	Eupithecia tripunctaria, pilkkupikkumittari kesäkuun puoliväli - heinäkuun loppu, toinen polvi syyskuussa tummanruskeasta perhosesta erottuvat hyvin sekä taka- että etusiiven takanurkassa oleva valkoinen pilkku, sekä vielä toinen pilkku lähempänä siipien puoltaväliä keskiruumiin takareunassa valkea täplä toukka monilla keto- ja niittykasveilla
18 - 19 mm	Eupithecia virgaureata, piiskupikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuu, Lapissa myöhemmin, toinen polvi elokuussa koiraan tuntosarvet pitkäripsiset ulommassa poikkiviirussa rivi mustia suoniviiruja keskiruumiin takareunassa valkea täplä aaltoviirun alaosassa usein vaalea laajentuma toukka mm. kultapiiskulla, Solidago virgaurea   ylempi malli saatu luonnosta alempi malli kasvatettu hiukan erinäköisiä, tässä taitaa toteutua se mitä eräs asiantuntija (LK) aikoinaan sanoi minulle: 'jos haluat oppia tuntemaan pikkumittarit, niin älä kasvata niitä' tuossa kasvatetussa näky selvästi myös mittarikirjassa (Mikkola et.al. 1989) annettu vinkki: 'ominaista ulkonäölle antaa viirumainen keskivarjo, joka kiertää keskipilkun koskettaen sen takanurkkaa' (useimmiten keskivarjo on kuitenkun leveä ja suttuisen näköinen)
18 - 19 mm	Eupithecia lariciata, lehtikuusimittari kesäkuun alku - heinäkuun puoliväli etusiiven ulko-osan vaalea pohjaväri ja tummat viirut saavat aikaan kontrastisen vaikutelman keskivarjo näkyy yleensä leveänä, vahvana keskivarjossa kaksi kulmaa, keskipilkun kohdalla terävä kulma ulospäin ja vähän alempana tylpempi kulma sisäänpäin ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja keskiruumiin takareunassa valkea täplä toukka vain lehtikuusella, Larix
Neljä lajia, joilla selvä (iso) keskipilkku, alkukesän lentäjiä
Lento alkaa toukokuussa, helposti tunnistettavia
18 - 19 mm	Eupithecia exiguata, pihlajapikkumittari toukokuun loppu - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset helposti tunnistettava, samanoloinen sisarlaji Etelä-Euroopan vuoristoissa, lähinnä meitä tavattu Unkarista ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun tumma väli jakautunut kolmeen osaan kahdella selvällä, vaalealla juomulla ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja ulomman poikkiviirun etureunassa jyrkkä mutka ja loppu viirusta melko suora alareunaan asti toukka polyfagi
15 - 17 mm	Eupithecia indigata, mäntypikkumittari toukokuun alku - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset pieni, hento, tasaisen harmaa, etusiivissä heikot poikkiviirut, mutta selvä tumma keskipilkku keskipilkku selvästi pienempi kuin E. conterminata'lla etusiiven ulko-osa joskus muuta siipeä tummempi kun vielä otetaan mukaan siipien muoto niin ainoa laji, johon voisi sekoittua, on oikein kulunut E. conterminata pikkuperhosissa kylläkin löytyy samankokoisia ja samanoloisia lajeja, mutta millään niistä ei ole keskipilkkuja ja niiden etusiiven muoto paljon kapeampi ripset melko tasaväriset, vertaa E. conterminata toukka männyllä, Pinus Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
16 - 18 mm	Eupithecia tantillaria, neulaspikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuu koiraan tuntosarvet lyhytripsiset siipien pohjaväri ja kuviointi tekee perhosesta helposti tunnistettavan keskipilkku todella iso sekä etu- että takasiivessä ulomman poikkiviirun sisäpuolella tummia suoniviiruja tai koko viiru tummavarjosteinen ulkosarakkeen puolivälissä vaalea läikkä ja sen yläpuolella mustahkoa varjostusta (tumma läikkä) takaruumiissa selvä tumma vyö toukka kuusella, Picea Välimerellä pari samannäköistä lajia
15 - 17 mm	Eupithecia conterminata, kuusipikkumittari toukokuun puoliväli - kesäkuun puoliväli etusiiven keskipilkku suuri etusiiven etureunan tumma täplitys ja keskipilkku muodostavat luonteenomaisen tuntomerkin ripset täplikkäät, vertaa E. indigata takaruumiissa tyvi valkeahko, vertaa E. indigata toukka kuusella, Picea Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
Huom. E. conterminata -koiraalla poikkiviirut paljon heikommat ja takasiiven kehnää puuttui niin paljon että pohjaväri lähes valkoinen. (myös sisin, keskipilkun kautta kulkeva kaarijuova puuttui)

Sivu päivitetty-- 24.1.2023 --Page updated