Eriogaster lanestris (Linnaeus, 1758)

Koivukehrääjä

35 mm (kärkiväli) Finland V: Parainen Stortervo 16. 4. 2007 H.Takanen leg. coll. P.Pakkanen	41 mm (wingspan) Finland V: Turku Pompanrahka ex ovo 1975 J.Kanerva leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. aavasaksae 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
35 mm Finland KiL: Muonio 754:36 e larva 1997 J.Lehto leg. coll. P.Pakkanen	43 mm Finland KiL: Muonio 754:36 e larva 1997 J.Lehto leg. coll. P.Pakkanen
Huom. Lapista löydetyistä ja etelässä kasvatetuista toukista kuoriutuneet perhoset muistuttavat usein enemmänkin eteläisiä perhosia kuin Lapista luonnosta löydettyjä perhosia. Tällaiset kasvatetut yksilöt eivät ole parasta materiaalia verrattaessa maantieteellisten muotojen ulkonäköä.

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Kaikkialla, missä kasvaa toukan ravintokasvia Etelä-Suomesta toukkia on parhaiten löytynyt rämeiden ja niiden laitamien pienistä koivuista, Lapissa taas soiden vaivaiskoivuilta. Talvehtiminen Kotelona (kotelon sisällä kuoriutumisvalmis perhonen) Kotelo voi talvehtia useita kertoja. Lentoaika Maaliskuun lopulta (29.3.) - toukokuun puoleenväliin (15.5.) - (Suomen hyönteisten tietokanta) Viimeiset yksilöt tavattu 6.6.(Turku) - (Marttila et.al. 1996) Pohjois-Suomesta pari havaintoa 27.6 - 11.7. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Lennon huippu 25.4. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin) Koiras lentää myös iltapäivisin - (Marttila et.al. 1996). Esiintyminen Jokseenkin harvinainen Runsain esiintyminen Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä, niukimmillaan laji on Keski-Suomessa, mutta runsastuu taas Lapissa, Kuusamossa harvinainen - (Marttila et.al. 1996) Parhaiten lajin havaitsee toukkana, sillä suuret vaaleat toukkapesät erottuvat jo kaukaa.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    29.3.2002 V: Kemiö 1 m K.Nordell - (J.Wettenhovi arkisto)    8.-9.4.2001 U: Inkoo T.Kämäräinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    6.6.1985 V: Turku - (Marttila et.al. 1996) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    12.4.1990 EP: Jurva J.Aspbäck - (Suomen hyönteisten tietokanta)    15.4.2007 EP: Laihia M.Rantamäki - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    29.4.2006 PPp: Rovaniemi 1 ex. H.Torvinen - (Sähköposti SPS:n toimistoon)    27.6.2006 SoL: Sodankylä M. & A. & N.Mutanen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Eriogaster Germ. lanestris L. Punanruskea villahäntäkehrääjä - (Aro 1900)    Eriogaster Germ. lanestris L. Koivukehrääjä - (Valle 1937)    Eriogaster Germ. lanestris L. Koivukehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Eriogaster lanestris (Linné) 1758 Koivukehrääjä - (Sotavalta 1983)    Eriogaster lanestris (Linnaeus, 1758) Koivukehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Eriogaster Germar, 1811          lanestris (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Eriogaster lanestris var. aavasaksae Teich. - (Aro 1900).      - koiraan takasiiven sisempi osa ainakin osittain valkeahkompi kuin päämuodolla.      - koiraan takasiiven valkoinen poikkijuova selvempi ja jyrkemmin rajoittunut.      - koiraan takasiiven ulkoreuna alta vahvasti vaaleakehnäinen.      - naaraan etusiipi yksivärisempi (päämuodolla ulkoreunaan päin valkeakehnäiset).      - Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisin löytöpaikka Aavasaksa.     Eriogaster lanestris f.geogr. aavasaksae Teich. - (Valle 1937).      - meillä koko maassa esiintyvä muoto.      - koiras päämuotoa hiukan harmaampi ja etusiipien ulkoreuna valkeahko.      - takasiiven tyviosa vaaleampi ja poikkijuova selvempi kuin päämuodolla.      - koiraan takasiiven ulkoreuna alta selvästi vaaleakehnäinen.      - naaraan siivet yksivärisemmät, ei reunaosassaan vaaleammat.     Eriogaster lanestris f.geogr. aavasaksae Teich, 1881. - (Sotavalta 1983).      - nimimuotoa selvästi harmaanpi, siiven ulko-osa lähes valkoinen.      - ulompi poikkijuova paikoittain nuolitäplämäisesti levinnyt ulospäin, melkein katkonainen.      - naaras ruskeampi.      - Pohjois-Suomen muoto.     Eriogaster lanestris f. aavasaksae - (NN 2006).      - Tanskassa ja Etelä_Ruotsissa punertavan sävyinen päämuoto.      - kauempana pohjoisessa enimmäkseen harmahtavampaa muotoa (aavasaksae).      - kuva s. 119.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: Lehtipuilla ja pensailla - (Seppänen 1970) Betula sp. (koivut) Salix sp. (pajut) Populus tremula (haapa) Quercus robur (tammi) Sorbus aucuparia (pihlaja) Prunus padus (tuomi) Malus domestica (omenapuu) Tilia sp. (lehmukset) Alnus sp. (lepät)
Toukka: Toukat elävät yhdyskunnittain kutomassaan seittipussissa. Useimmiten tavataan koivulla, Lapin soilla vaivaiskoivulla. Kotelo: Koteloituminen tiiviiseen, erittäin kovaan kotelokoppaan. Aluksi koppa on vaalean ruskean-keltainen, mutta tummuu hiljalleen ruskeaksi.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (12.2.2014)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	Ostrobotthnia australis (EP tai KP)
Kirjallisuus:	1869; Johan Martin Jakob af TENGSTRÖM Catalogus Lepidopterorum Faunae Fenniae praecursorius. 1869 NOTISER UR SÄLLSKAPETS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA FÖRHANDLINGAR 10 (ny Serie 7 Häftet):287-370.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1879	PPp	Yli-Tornio Aavasaksa	C.A.Teich
1886	A	Geta Bolstaholm	E.Reuter
-1888 (1886-1888)	EH	Lammi Evo	K.Ehnberg
1888	V	Parainen Lofsdal	E.Reuter
-1889 (1880-1889)	ES	Taipalsaari Sikosalo	K.Ehnberg
-1889 (1850-1859?)	EP	Kristiinankaupunki	K.Sjöberg
-1889	Kn	(Vaala) Säresniemi	K.Ehnberg
-1889	PK	Nurmes	K.Ehnberg
-1899	U	'Nylandia'	sec. J.E.Aro
1909	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius & G.Fabricius & Å.Fabricius
1911	KP	Siikajoki	Y.Vuorentaus
1914	PH	Jyväskylä	L.Helle
-1916 (1915-1916)	LK	Parikkala	E.Lankiala
1916	PPe	Pudasjärvi	V.Karvonen
1928	KiL	Muonio	E.Suomalainen
1929	SoL	Sodankylä	J.Sucksdorff
1948.07.25	InL	Utsjoki Montokuolpuna	O.Helenius
1951	EnL	Enontekiö	E.A.Hellman
-1974	EK	Sippola	E.Valleala
-1974	St	Säkylä	M. von Schantz
-1997 (1988-1997)	Ks	--	--

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1997 (1988-1997)	Ks	--	(Suurperhosatlas)	ainoa, a single ?

Kuusamosta on suurperhosatlaksessa 1 havaintopiste vuosilta 1988 - 1997. Havainnosta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa.

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2006: Fjärilar: Ädelspinnare - tofsspinnare. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 480 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 7.3.2014 --Page updated