Lasiocampa quercus (Linnaeus, 1758)

Tammikehrääjä

64 mm (kärkiväli) Finland EH: Hausjärvi 673:39 e larva 1991 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	65 mm (wingspan) Finland U: Pornainen 670:40 13. 6. 2013 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
80 mm Finland ES: Joutseno 677:59 e larva 1990 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	75 mm Finland EK: Hamina 671:51 27. 6. 2009 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
Etelä-Suomesta saatuja tummia naaraita (muistuttavat muotoa lapponica)
61 mm Finland ES: Joutseno 677:59 e larva 2003 L.Jalonen leg. coll. L.Jalonen	75 mm Finland EK: Virolahti kk 26. 6. 1972 J.Kaitila leg. coll. J.Kaitila
f.geogr. lapponica 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
75 mm Finland SoL: Sodankylä Madetkoski 753:48 3. 7. 2005 J.Lehto leg. coll. J.Lehto
gynandromorfi	'vas. siivistä puuttuu tummaa väriä'
70 mm Finland EK: Virolahti 672:54 12. - 16. 7. 1993 J.Wettenhovi, H.Holmberg, I.Kontuniemi leg. coll. J.Wettenhovi	58 mm Finland V: Houtskari 668:18 3. - 16. 7. 2003 J.Jokinen & P.Helstola leg. coll. J.Jokinen
(Kolme alinta kuvaa otettu 'alkuaikojen digipokkarilla', joka näytti tietyt värit luonnollista punertavampina. Punertavuutta hiukan vähennetty kuvankäsittelyllä.)

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Pornainen Lampisuo 6.7.2004 Parhaiten lajia tavataan rämeillä, mutta myös muualla (mäntymetsät, hakkuuaukiot, voimalinjojen aluset yms.). Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana ja useimmiten toisen kerran kotelona - (Seppänen 1970). Lentoaika Kesäkuun alkupuolelta (6.6.) - heinäkuun loppupuolelle (25.7.) Lennon huippu 25.6. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Koiras lentää päivällä (lento nopeaa ja mutkittelevaa) Naaras lentää sekä päivällä että yöllä ja tulee valolle. Esiintyminen Jokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjoisessa jokseenkin säännöllinen Kuusamon - Rovaniemen korkeudelle saakka, pohjoisempana satunnainen - (Marttila et.al. 1996).
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    21.5.2000 EK: Kotka 1 ex. L.Luukkonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    31.5.1984 EK: Anjalankoski - (Marttila et.al. 1996)    11.-20.8.1956 V: Houtskär 1 ex. H.Bruun - (Suomen hyönteisten tietokanta)    19.8.1945 U: Porvoo - (Marttila et.al. 1996) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    30.5.2009 EP: Kurikka 1 ex. H.Vuorinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    2.6.2013 EP: Seinäjoki 1 ex. S.Mäki-Ikola - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    19.6.2005 Ks: Kuusamo 1 m M.Iipponen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    27.7.1964 Ks: Kuusamo - (Marttila et.al. 1996)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Gastropacha Ochs. quercus L. Tammikehrääjä - (Aro 1900)    Lasiocampa Schrk. quercus L. Tammikehrääjä - (Valle 1937)    Lasiocampa Schrk. quercus L. Tammikehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Lasiocampa quercus (Linné) 1758 Tammikehrääjä - (Sotavalta 1983)    Lasiocampa quercus (Linnaeus, 1758) Tammikehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Lasiocampa Schrank, 1820          quercus (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Lasiocampa quercus ab. angustilinea. - (Saalas 1930).      - lajista on erotettava uusi naaras-aberratio angustilinea.      - (muodosta ei kuvaa tai kuvausta).     Lasiocampa quercus kolme gynandromorfista yksilöä. - (Sotavalta 1937).      - 3 exx. Lempäälä ex ovo 1936 samasta munituksesta.          1. Vasen koiras, oikea naaras. Naaraspuolen takasiivessä koiraan värisiä täpliä.          2. Naaras, jonka vasen tuntosarvi kampahampainen kuten koiraalla.          3. Vasen koiras, oikea naaras.               Lasiocampa quercus f.geogr. callunae Palm. - (Valle 1937).      - meillä levinnein muoto.      - eteläisempää päämuotoa tummempi ja isompi.      - koiraan etusiiven tyvessä usein keltainen hartiatäplä (puuttuu päämuodolta).      - siipien poikkijuovat leveämpiä, ulospäin häipyviä.      - etusiipien keskitäplä selvä myös siiven alapuolella (ei päämuodolla).      - talvehtii keskenkasvuisena toukkana, toisen kerran kotelona        (päämuoto vain keskenkasvuisena toukkana).     Lasiocampa quercus f.geogr. lapponica Fuchs - (Valle 1937).      - Suomen pohjoisimmat yksilöt.      - etusiivet suipompikärkiset.      - naaraan väri tummemman kellanruskea.      - poikkijuovat ja takasiipien ripset vaaleamman keltaiset.     Lasiocampa quercus f.geogr. callunae ab. tenuata Fuchs - (Valle 1937).      - siipien poikkijuovat aivan kapeat ja jyrkkärajaiset.     Lasiocampa quercus kaksi gynandromorfista yksilöä. - (Heikinheimo 1943).      - kasvatettu kaksi toukkaa Espoo Westend 1936, kuoriutui koiras ja naaras.      - näiden jälkeläiset kasvatettu, kuoriutui kaksi gynandromorfista yksilöä.      - Espoo 1938, O.Heikinheimo leg.           coll. LTKM      - toisen yksilön kuvaus mustavalkoisen kuvan perusteella          vasen puoli naaras, selvästi isompi puoli          oikea puoli koiras          ruumis naaraan     Lasiocampa quercus f.geogr. callunae Palmer 1847 - (Sotavalta 1983).      - tyyppiyksilö: Skotlanti Perthin kreivikunta.      - koiraan etusiiven tyvessä keltainen karvatäplä.      - koiraan keltaiset poikkijuovat ulospäin epäselvästi rajoittuneet.      - naaras ei eroa olennaisesti nimimuodosta.      - Pohjois-Suomen yksilöt lienevät tätä muotoa, joka liittyy ilman rajaa nimimuotoon.     Lasiocampa quercus f.alt.? alpina Frey 1880 - (Sotavalta 1983).      - koiras tummemman ruskea, poikkijuovat kermankeltaiset, lähes valkoiset.      - naaras nimimuotoa ruskeamman keltainen.      - naaraan poikkijuovat kapeat, vaaleamman keltaiset, takasiivissä lähes häipyvät.      - Alpit, suurissa korkeuksissa.      - Fennoskandian pohjoisimmat löydöt, f.geogr. lapponica Fuchs 1880, ovat samankaltaisia.     Lasiocampa quercus f. callunae Palmer 1847 - (de Freina et. al. 1987).      - nimimuotoa isompi ja tummempi.      - koiraan etusiiven tyvessä keltainen karvatäplä.      - etusiipien keskitäplä selvä myös siiven alapuolella.      - naaras tummempi ja keltaiset poikkijuovat melko leveitä.      - esiintyy Pohjois-Saksasta pohjoiseen.      - synonyymi lapponica Fuchs 1880.     Lasiocampa quercus f. alpina Frey 1880 - (de Freina et. al. 1987).      - vielä tummempi kuin f. callunae.      - poikkijuovat melko leveät, kalpeankeltaiset.      - takasiipien ripset vaalean keltaiset.      - kuvataulun Porvoon koirasyksilö määritetty f. alpina -muodoksi.     Lasiocampa quercus "f. lapponica" - (Mikkola 1990).      - kuvataulu 1 rivi 3.      - (saman yksilön kuva tällä sivulla: EK: Virolahti kk 26.6.1972)     Lasiocampa quercus gynandromorfi - (Marttila et.al. 1996).      - kuvataulu 7, kuva 24f.      - (saman yksilön kuva tällä sivulla: U: Espoo 1938 O.Heikinheimo leg.)      - (kirjan kuvataulussa väärät ottotiedot: U: Helsinki 1958.)

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: Polyfagi lehtipuilla, pensailla ja varvuilla - (Seppänen 1970) Betula sp. (koivut) Salix sp. (pajut) Alnus incana (harmaaleppä) Populus tremula (haapa) Rubus idaeus (vadelma) Malus domestica (omenapuu) Prunus padus (tuomi) Sorbus aucuparia (pihlaja) Calluna vulgaris (kanerva) Trifolium sp. (apilat) Vaccinium myrtillus (mustikka) Vaccinium uliginosum (juolukka) Andromeda polifolia (suokukka) Ledum palustre (suopursu)
Toukka: Paljain sormin kosketettaessa toukan karvat tarttuvat helposti ihoon ja saattavat aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä. (kuten muidenkin karvakehrääjien toukat)
Kotelo: Koteloituminen tiiviiseen, melko vahvaan, ruskeaan kotelokoppaan. Koppa muistuttaa kooltaan ja muodoltaan hirven papanaa. (kuva avatusta kotelokopasta)

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (12.2.2014)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	-1752, Turun seutu?, I.Uddman leg.
Kirjallisuus:	1753; Isaac UDDMAN Novae insectorum species. - Aboe, 6+48 ss. + 2 pl.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1752	V	Turun seutu?	I.Uddman
-1792 (1775-1792)	ES	'Savonia'	O.Rosenström
1798	PPe	Oulu	J.Julin
-1837 (1815-1827?)	St	Yläne	A.Caloander
-1866 (1864 / 1866)	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius
-1869	U	'Nylandia'	sec.J.M.J. af Tengström
1886	A	Jomala prästgård	E.Reuter
1892	Ks	Kuusamo	A.Hoffman
1898.07.06	PH	Jyväskylä	Sucksdorff
-1899	PPp	Rovaniemi	sec.J.E.Aro
1910	EH	Pirkkala	Th.Grönblom
1915.05.15	EK	Kymi Mussalo	A.Ulvinen
1918	EP	Nurmo	A.Ulvinen
1933	KiL	Kittilä	coll.J.Montell
1934	Kn	Kajaani	Lankiala
-1936	SoL	Sodankylä	J.Sucksdorff
1945.06.28	KP	Pietarsaari	E.Sjöholm
-1953 (1920-1939?)	EnL	Enontekiö Hetta	J.Montell
1955.07.10	LK	Parikkala	R.Saarenoksa
1955.07.10	PK	Joensuu [694:64]	H.Nyholm
2007.07.05	InL	Inari Kaunispää [759:51]	O.Helminen

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1953 (1920-1939?)	EnL	Enontekiö Hetta	J.Montell	ainoa, a single
1998.06.30	PPp	Rovaniemi Sieriaapa [737:45]	P.Välimäki

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. de FREINA Josef J., WITT Thomas J. 1987: Die Bombyces und Sphinges der Westpalaearktis. - Edition Forschung & Wissenschaft Verlag GmbH, München. 708 ss. 46 pl. HEIKINHEIMO Osmo 1943: Zwei gynandromorphe Exemplare von Lasiocampa quercus L. (Lep., Lasiocampidae). Annales Entomologici Fennici 9(1):20-23. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990: Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SAALAS Uunio 1930: Kokousselostuksia. Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura, kokous 4.IX.1929. K. J. Valle teki selkoa Turun Yliopiston perhoskokoelmia järjestettäessä suorittamansa revidoimistyön tuloksista. Luonnon Ystävä 34(4):147. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1937: Pieniä tietoja. Gynandromorfisuutta tammikehrääjässä (Lasiocampa quercus L.). Luonnon Ystävä 41(4):153-154. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 8.3.2014 --Page updated