Polyommatini -lajit

Sinisiipiset

ryhmitys takasiiven alapuolen mukaan
1 ei kellanpunaisia reunatäpliä ei vaaleaa pituusjuomua pohjaväri ruskehtavanharmaa
20 - 25 mm	C. minimus, Pikkusinisiipi molemmat sukupuolet suunnilleen samannäköisiä, ruskeita, koiraalla kuitenkin selvästi näkyviä sinisiä suomuja siipien alapuolen pohjaväri harmaa, vertaa P. semiargus etusiiven alapuolen kaaritäplät melko suorassa rivissä, vertaa P. semiargus etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä siipien alapuolen reunatäplät heikkoja, juuri ja juuri näkyvissä olevia läiskiä naaras on sekoitettavissa aivan pieniin P. semiargus naaraisiin
24 - 33 mm	P. semiargus, Niittysinisiipi koiraan siivet violetinsiniset, ulkoreunoista melko leveälti tummat, vertaa C. minimus naaraan siivet ruskeat siipien alapuolen pohjaväri ruskehtavanharmaa, vertaa C. minimus etusiiven alapuolen kaaritäplät muodostavat selvän kaaren, mikäli ovat näkyvissä, vertaa C. minimus etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä siipien alapuolella ei reunatäpliä, vertaa C. minimus siipien alapuolen täplitys melko usein vaillinaista kun taas lajilla C. minimus aina 'täydellistä' pieni naaras on sekoitettavissa C. minimus naaraisiin
30 - 34 mm	G. nausithous, Kanelimuurahaissinisiipi, Ei Suomessa koiraan siivet ruskeat, sisäosastaan vaihtelevasti siniset naaraan siivet ruskeat, joskus tyvestä sinertävät siipien alapuolen pohjaväri kanelinruskea, vertaa muut ryhmän lajit siipien alapuolella näkyvissä vain kaaritäplät, reunatäpliä ei ei ollenkaan, vertaa muut ryhmän lajit lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lentää kesä- heinäkuussa hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää punaluppiolla (Sanguisorba) Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä-itäisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
31 - 38 mm	G. arion, Muurahaissinisiipi molemmat sukupuolet suunnilleen samannäköisiä, naaraalla täplitys hiukan isompaa siipien alapuolen pohjaväri ruskehtavanharmaa etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 2 - 3 tyvitäplää, vertaa muut ryhmän lajit siipien alapuolen täplät isoja, vertaa muut ryhmän lajit takasiiven alapuolen tyvi melko laajalti vihertävänsininen, vertaa G. teleius ja G. alcon ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
29 - 37 mm	G. teleius, Harmomuurahaissinisiipi, Ei Suomessa molemmat sukupuolet suunnilleen samannäköisiä siipien alapuolen pohjaväri ruskehtava etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä, vertaa G. arion siipien alapuolen täplät pieniä, vertaa G. arion takasiiven alapuolen tyvessä ei laajalti vihertävänsinistä, vertaa G. arion lähinnä meitä Latviassa ja Liettuassa lentää heinäkuussa hyvin paikallinen, kosteat niityt ja suot toukka elää punaluppiolla (Sanguisorba)
31 - 38 mm	G. alcon, Katkerosinisiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa koiraan siivet violetinsiniset, ulkoreunoista melko leveälti tummat koiraalla etusiivessä vain heikko keskitäplä, joka usein puuttuu, vertaa G. teleius ja G. arion naaraan siivet ruskeat, tyvestä vaihtelevasti siniset naaraan etusiiven kaaritäplät näkyvät sinisemmillä yksilöillä, kuvan yksilöllä juuri havaittavissa siipien alapuolen pohjaväri ruskehtava etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella joskus 1 tyvitäplä, vertaa G. teleius ja G. arion siipien alapuolen täplät pienempiä kuin lajilla G. arion mutta hiukan isompia kuin lajilla G. teleius takasiiven alapuolen tyvessä ei laajalti vihertävänsinistä, vertaa G. arion lähinnä meitä Lounais-Ruotsissa ja Venäjällä (Peipsijärven itäpuoli) epävarma havainto Virosta lentää heinäkuussa ja elokuun alussa hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää katkerolla (Gentiana)
2 ei kellanpunaisia reunatäpliä ei vaaleaa pituusjuomua pohjaväri vaalea, sinertävänharmaa
26 - 34 mm	G. alexis, Virnasinisiipi koiraan siivet hohtavan siniset, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna levenee siipien etukulmaa kohti, varsinkin takasiivessä, vertaa C. argiolus naaraan siivet siniset, ulko- ja etureunoista leveälti tummat naaraan takasiivessä ei reunatäpliä, vertaa C. argiolus ripset eivät täplikkäät, vertaa C. argiolus etusiiven alapuolen keskimmäiset kaaritäplät selvästi muita kaaritäpliä suurempia, vertaa C. argiolus takasiiven alapuolen täplitys heikkoa, vain kaaritäplät näkyvissä ja nekin usein puuttuvat, vertaa C. argiolus takasiiven alapuolen pohjaväri tyviosastaan vihertävänsininen, erilainen kuin etusiivessä, vertaa C. argiolus
22 - 31 mm	C. argiolus, Paatsamasinisiipi koiraan siivet hohtavan siniset, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna levenee siipien etukulmaa kohti naaraan siivet siniset, ulko- ja etureunoista leveälti tummat naaraan takasiivessä tummat reunatäplät, vertaa G. alexis ripset täplikkäät, vertaa G. alexis etusiiven alapuolen kaaritäplät suunnilleen samankokoisia, vertaa G. alexis takasiiven alapuolen täplitys terävää, vain reunatäplät puuttuvat tai vaillinaiset, vertaa G. alexis takasiiven alapuolen pohjaväri samanlainen kuin etusiivessä, vertaa G. alexis
3 ei kellanpunaisia reunatäpliä vaalea pituusjuomu heikko, kolmiomainen siiven ulkoreuna 'hampainen'
28 - 33 mm	P. daphnis, Ei Suomessa koiraan siivet hopeansiniset, ulkoreunoista melko kapealti tummat naaraan siivet ruskeat tai melko laajalti siniset takasiiven ulkoreuna hampainen, vertaa kaikki muut sinisiivet koiraalla hampaisuus näkyy ehkä parhaiten alapuolen mutkittelevasta ripsien tyviviirusta etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä takasiiven alapuolella heikko, vaalea pituusjuomu lähinnä meitä Kaakkois-Puolassa ja Ukrainassa lentää heinäkuusta elokuuhun lämpimät pensakkoiset metsänreunat, usein kallio- tai kalkkiperäisissä ympäristöissä toukka elää mm. kurjenherneillä (Astragalus) Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä-itäisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
4 ei minkäänlaisia reunatäpliä vaalea, voimakas pituusjuomu ulottuu siiven tyveen asti
29 - 34 mm	P. damon, Lähialuelaji, ei Suomessa koiraan siivet hopean tai hiukan teräksensiniset, ulkoreunoista leveälti tummat naaraan siivet ruskeat etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä siipien alapuolella ei minkäänlaisia reunatäpliä takasiiven alapuolella vaalea, voimakas pituusjuomu, joka ulottuu siiven tyveen asti, vertaa kaikki muut sinisiivet lähinnä meitä Venäjällä (Peipsijärven itäpuoli) ja Itä-Latviassa lentää heinäkuusta elokuuhun kalkkikedot, teiden pientareet toukka elää esparsetilla (Onobrychis)
5 pari heikkoa kellanpunaisia reunatäplää tai ei täpliä ollenkaan isot vaaleat täplät
21 - 24 mm	P. glandon, Tundrasinisiipi koiraan siivet sinisenharmaat, ulkoreunoista kapealti tummat, vertaa P. orbitulus naaraan siivet ruskeat, heikosti harmaaläikikkäät, vertaa P. orbitulus molemmilla sukupuolilla etusiivessä selvä, vaaleareunainen keskitäplä, vertaa P. orbitulus takasiiven alapuolella suuret vaaleanharmaat täplät ilman tummaa keskustaa, vertaa muiden ryhmien sinisiivet takasiiven alapuolella 2-3 kellanpunaista, melko epäselvää reunatäplää, vertaa P. orbitulus takasiiven alapuolen vaaleat kaaritäplät yhtyneet vaaleisiin reunatäpliin, vertaa P. orbitulus ei sekoitettavissa muihin suomalaisiin lajeihin
23 - 28 mm	P. orbitulus, Alppisinisiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa koiraan siivet siniset, ulkoreunoista kapealti tummat, vertaa P. glandon naaraan siivet täysin ruskeat, vertaa P. glandon vain naaraalla etusiivessä selvä keskitäplä, vertaa P. glandon takasiiven alapuolella suuret vaaleanharmaat täplät ilman tummaa keskustaa, vertaa muiden ryhmien sinisiivet takasiiven alapuolella ei minkäänlaisia reunatäpliä, vertaa P. glandon takasiiven alapuolen vaaleat kaaritäplät pyöreitä tai hiukan soikeita, vertaa P. glandon lähinnä meitä Keski-Ruotsin tunturialueella lentää kesäkuun lopulta elokuun puoleenväliin yli 800 metrissä olevat kalkkiperäiset tunturirinteet koivuvyöhykkeen yläpuolella toukka elää tunturikurjenherneellä
6 1 - 2 kellanpunaista reunatäplää ei vaaleaa pituusjuomua pohjaväri vaalea, sinertävänharmaa ulkoreunassa kannus
21 - 29 mm	C. argiades, Kannussinisiipi koiraan siivet siniset, ulkoreunoista kapealti tummat naaraan siivet ruskeat, tyvestä hiukan siniset takasiivessä pienet, selvät reunatäplät ja kannus takasiiven alapuolella 2-3 kellanpunaista reunatäplää, vertaa C. alcetas etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät takasiiven alapuolen toiseksi ylin kaaritäplä kaukana ensimmäisestä ja suuntautunut keskitäplän ylänurkkaa kohti, vertaa C. alcetas (en tiedä, miten luotettava tuntomerkki, mutta päti kaikissa näkemissäni yksilöissä)
25 - 30 mm	C. alcetas, Ranskankannussinisiipi koiraan siivet siniset, ulkoreunoista kapealti tummat naaraan siivet ruskeat, tyvestä hiukan siniset takasiivessä pienet, selvät reunatäplät ja kannus takasiiven alapuolella vain 1 kellanpunainen reunatäplä ja sekin voi olla hyvin heikko, vertaa C. argiades etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät takasiiven alapuolen toiseksi ylin kaaritäplä lähellä ensimmäisestä ja suuntautunut enemmän alaspäin kuin lajilla C. argiades
7 vain 2 isoa mustaa täplää siiven takanurkassa ruskea aaltomainen kuviointi ulkoreunassa kannus
24 - 30 mm	L. boeticus, Isokannussinisiipi, Ei Suomessa helppo tunnistaa siipien alapuolen kuvioinnista erittäin pitkät kannukset takasiiven takanurkassa kaksi suurta tummaa täplää sekä ylä- että alapuolella Etelä-Euroopassa myös toinen samannäkoinen laji Etelä-Eurooppa, tunnettu vaeltaja, lähinnä meitä tavattu Hollannista ja Moskovan seudulla (tavattu importtina Suomesta) lentää toukokuusta lokakuuhun monena sukupolvena toukka elää rakkopensaalla (Colutea) aurinkoiset pensaikot ja metsänlaidat Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä-itäisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
8 2 - 3 kellanpunaista reunatäplää ei vaaleaa pituusjuomua sinihohtoiset täplät kellanpunaisten täplien ulkoreunoissa
22 - 29 mm	P. optilete, Juolukkasinisiipi koiraan siivet melko tummat, violetinsiniset, ulkoreunoista kapealti mustat naaraan siivet tummanruskeat, tyvestä osittain siniset takasiiven alapuolella vain 2-3 kellanpunaista reunatäplää, joiden ulkoreunassa sinihohtoiset täplät, vertaa P. argus ja P. idas etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät
9 kellanpunainen reunatäplävyö läpi siiven kellanpunaiset reunatäplät muodostavat melkein aina yhtenäisen vyön ei vaaleaa pituusjuomua sinihohtoiset täplät kellanpunaisten täplien ulkoreunoissa
20 - 28 mm	P. idas, Ketosinisiipi koiraan siivet siniset, ulkoreunoista tummat koiraan takasiivessä mustat reunatäplät, vertaa P. argyrognomon naaraan siivet useimmiten ruskeat, osittain siniset, harvoin täysin ruskeat koiraan alapuolen pohjaväri ruskehtava, vertaa P. argus koiraan siipien alapuolen tyvessä vihertävää kehnää, vertaa P. argus naaraan etusiiven alapuolen vaaleat ulkoreunatäplät harmaita, melkein pohjavärin värisiä, vertaa P. argus etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät etujalan säären kärjessä ei okaa, vertaa P. argus
20 - 27 mm	P. argus, Kangassinisiipi koiraan siivet siniset, ulkoreunoista tummat koiraan takasiivessä mustat reunatäplät, vertaa P. argyrognomon naaraan siivet useimmiten ruskeat, harvoin osittain siniset koiraan alapuolen pohjaväri sinertävän harmaa, vertaa P. idas koiraan siipien alapuolen tyvessä sinertävää kehnää, vertaa P. idas naaraan etusiiven alapuolen vaaleat ulkoreunatäplät valkoisia, muodostavat selvän värieron pohjavärin kanssa, vertaa P. idas etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät etujalan säären kärjessä selvä oka, vertaa P. idas ja P. argyrognomon
26 - 32 mm	P. argyrognomon, Ruotsinsinisiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa koiraan siivet siniset, ulkoreunoista tummat koiraan takasiivessä aivan pienet mustat reunatäplät tai ne puuttuvat kokonaan, vertaa P. idas ja P. argus naaraan siivet melkein kokonaan siniset, ulkoreunat leveälti tummat (näin ainakin Ruotsissa) (kuvan ruskea naaras Etelä-Uralilta) naaraan takasiivessä isot kellanpunaiset reunatäplät takasiiven alapuolen mustat täplät pienempiä kuin ryhmän muilla lajeilla takasiiven alapuolen reunatäplissä vähemmän sinistä hohdetta kuin ryhmän muilla lajeilla etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät etujalan säären kärjessä ei okaa, vertaa P. argus lähinnä meitä aivan pienellä alueella Kaakkois-Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä (Peipsijärven itäpuoli) lentää heinäkuun alusta elokuun alkuun lämpimät etelänpuoleiset rinteet, teiden pientareet, voimalinjojen aluset toukka elää mm. imeläkurjenherneellä ja nivelvirnalla
10 kellanpunainen reunatäplävyö ei vaaleaa pituusjuomua ei sinihohtoisia täpliä kellanpunaisten täplien ulkoreunassa (ryhmiin 8,9 ja 11 verrattuna etusiivessä ainakin 1 tyvitäplä)
21 - 26 mm	S. vicrama, Harjusinisiipi koiraan siivet harmaansiniset naaraan siivet ruskeat, tyvestä osittain siniset siivissä tummat reunatäplät, jotka naaraalla näkyvissä vain takasiivessä siivissä terävät, viirumaiset keskitäplät, jotka naaraalla häviää pohjaväriin, vertaa S. orion ja ryhmät 8, 9 ja 11 ripset täplikkäät, vertaa ryhmät 8, 9 ja 11 siipien alapuolen pohjaväri harmaa - ruskehtavanharmaa, selvästi tummempi kuin lajilla S. orion etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 1 - 2 tyvitäplää, vertaa ryhmät 8, 9 ja 11 siipien alapuolen täplät heikosti vaaleareunaisia, vertaa S. orion
24 - 30 mm	S. orion, Kalliosinisiipi molemmat sukupuolet suunnilleen samannäköisiä siivissä isot tummat reunatäplät, joskus vain takasiivessä etusiivissä iso, soikea keskitäplä, vertaa S. vicrama ja ryhmät 8, 9 ja 11 ripset täplikkäät, vertaa ryhmät 8, 9 ja 11 siipien alapuolen pohjaväri valkeanharmaa, vertaa S. vicrama etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 1 - 2 tyvitäplää, vertaa ryhmät 8, 9 ja 11 siipien alapuolen täplät isoja, ei vaaleareunaisia, vertaa ryhmät 8, 9 ja 11
11 kellanpunainen reunatäplävyö läpi siiven (ei aina) kellanpunaisessa reunatäplävyössä selvästi erillään olevat täplät ei vaaleaa pituusjuomua ei sinihohtoisia täpliä kellanpunaisten täplien ulkoreunassa
30 - 37 mm	P. amandus, Hopeasinisiipi koiraan siivet hohtavan vaaleansiniset, ulkoreunoista tummat naaraalla siivet useimmiten ruskeat, harvemmin osittain siniset, kellanpunaisten reunatäplien määrä vaihtelee etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät suurin suomalainen sinisiipi, jolla takasiiven alapuolella kellanpunaisia reunatäpliä mutta ei vaaleaa pituusjuomua kellanpunaisessa reunatäplävyössä selvästi erillään olevat täplät, jotka joskus ovat melko heikot
12 kellanpunainen reunatäplävyö heikko, melkein läpi siiven vaalea pituusjuomu jatkuu keskitäplän ohi kohti tyveä
24 - 27 mm	A. nicias, Huhtasinisiipi koiraan siivet hohtavan teräksensiniset, ulkoreunoista leveälti tummat. Väritys eroaa kaikista muista sinisiipisistä naaraalla siivet ruskeat etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät siipien alapuolen pohjaväri vaalean, hiukan kellertävän harmaa, vertaa P. damon vaalea pituusjuomu selvä, jatkuu keskitäplän ohi kohti tyveä. Vain lajilla P. damon samanlainen juomu kellanpunainen reunatäplävyö heikko, ilman mustia täpliä, vertaa P. damon
13 kellanpunainen reunatäplävyö läpi siiven vaalea pituusjuomu kapea, ulottuu keskitäplään asti vaalea pituusjuomu kulkee 3. ja 4. ylimmän kaaritäplän välistä
25 - 32 mm	A. eumedon, Ruskosinisiipi molempien sukupuolten siivet ruskeat naaraalla kellanpunaiset täplät takasiivessä, joskus täpliä ei ole ollenkaan etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät vaalea pituusjuomu kapea, ulottuu selvästi keskitäplään asti vaalea pituusjuomu kulkee 3. ja 4. ylimmän kaaritäplän välistä, mikä erottaa perhosen muista lajeista, joilla vaalea pituusjuomu
14 kellanpunainen reunatäplävyö läpi siiven vaalea pituusjuomu leveä, kolmiomainen toiseksi ylimmäinen kaaritäplä siirtynyt tyveä kohti
25 - 31 mm	A. artaxerxes, Lehtosinisiipi molempien sukupuolten siivet ruskeat molemmilla sukupuolilla kellanpunaiset täplät joko kummassakin siivessä tai vain takasiivessä, joskus täpliä ei ole ollenkaan etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät takasiiven alapuolen kaksi ylintä kaaritäplää melkein allekkain, mikä erottaa tämän ryhmän muista lajeista, joilla vaalea pituusjuomu siipien alapuolen pohjaväri tummanharmaa, vertaa A. agestis
24 - 28 mm	A. agestis, Punatäpläsinisiipi, Ei Suomessa molempien sukupuolten siivet ruskeat molemmilla sukupuolilla selvät kellanpunaiset täplät kummassakin siivessä, vertaa A. artaxerxes siipien alapuolen pohjaväri koiraalla vaaleanharmaa ja naaraalla ruskea, vertaa A. artaxerxes siipien alapuolen sekä mustat että kellanpunaiset täplät keskimäärin voimakkaammat kuin lajilla A. artaxerxes etusiiven alapuolelta puuttuvat tyvitäplät takasiiven alapuolen kaksi ylintä kaaritäplää melkein allekkain, mikä erottaa tämän ryhmän muista lajeista, joilla vaalea pituusjuomu aina kaksi sukupolvea vuodessa kun lajilla A. artaxerxes vain yksi sukupolvi lähinnä meitä aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Liettuassa lentää toukokuun lopusta kesäkuun loppuun ja jälleen elokuussa kuivat, kalkkipitoiset, kivikkoiset kedot toukka elää mm. pehmytkurjenpolvella, pihakurjenpolvella ja päivännoudolla   laji erotettiin lehtosinisiivestä omaksi lajiksi vuonna 1934 genitaalierojen perusteella myöhemmät tutkijat eivät kuitenkaan näitä eroja ole vahvistaneet Skånessa lajit eivät risteydy luonnossa, koska lentävät erilaisilla biotoopeilla ja eri aikaan lajin statuksesta on kiistelty vuosikymmeniä ja vasta geneettiset tutkimukset ovat vahvistaneet lajin
15 kellanpunainen reunatäplävyö läpi siiven vaalea pituusjuomu leveä, kolmiomainen toiseksi ylimmäinen kaaritäplä suorassa linjassa ensimmäisen ja kolmannen kanssa
30 - 35 mm	P. bellargus, Kaunosinisiipi, Ei Suomessa koiraan siivet hohtavan siniset, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna tasaisen kapea läpi koko siiven, vertaa P. coridon ja P. dorylas koiraan takasiivessä pienet reunatäplät täysin sinisellä pohjalla, vertaa muut ryhmän lajit naaraan siivet ruskeat tai osittain siniset, kellanpunaisten reunatäplien määrä vaihtelee naaraan takasiiven kellanpunaisten, voimakkaiden reunatäplien ulkopuolella vaalean sinistä, vertaa P. coridon siipiripset täplikkäät, vertaa P. icarus, P. thersites ja P. dorylas etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 1 - 3 tyvitäplää, vertaa P. thersites ja P. dorylas takasiiven alapuolella sekä mustat että kellanpunaiset täplät voimakkaita, vertaa P. coridon lähinnä meitä harvinaisena Liettuassa ja Latviasta vanha löytö lentää Keski-Euroopassa kahtena sukupolvena, touko- kesäkuussa ja elokuussa kalkkikedot, teiden pientareet toukka elää hernekasveilla, erityisesti Hippocrepis comosa
29 - 36 mm	P. coridon, Vihersinisiipi, Ei Suomessa koiraan siivet hopeansiniset, ulkoreunoista leveälti tummat, vertaa muut ryhmän lajit koiraan takasiivessä isot reunatäplät, joiden ulkoreina valkea, vertaa muut ryhmän lajit naaraan siivet useimmiten ruskeat, joskus osittain siniset, kellanpunaisten reunatäplien määrä vaihtelee jos naaraan takasiiven reunatäplissä vaalea ulkoreuna, niin se on valkoinen, vertaa P. bellargus siipiripset täplikkäät, vertaa P. icarus, P. thersites ja P. dorylas etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 1 - 3 tyvitäplää, vertaa P. thersites ja P. dorylas lähinnä meitä Liettuassa, jossa paikoittain runsaana lentää kesäkuusta elokuuhun kuivahkot, lämpimät niityt ja kalkkikedot toukka elää hernekasveilla, erityisesti Hippocrepis comosa ja Coronilla varia
25 - 34 mm	P. icarus, Hohtosinisiipi koiraan siivet hohtavan siniset, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna tasaisen kapea läpi koko siiven, vertaa P. coridon ja P. dorylas naaraan siivet useimmiten ruskeat, tyvestä siniset, joskus täysin ruskeat, erittäin havoin melkein siniset siipiripset tyvestä tummat, ulkoreunasta valkeat, vertaa P. coridon ja P. bellargus etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella 1 - 3 tyvitäplää, vertaa P. thersites ja P. dorylas huom. muodolta icarinus puuttuu myös nämä täplät eli tuntomerkki ei sataprosenttisen varma etusiiven alapuolella 4. ylin kaaritäplä paljon lähempänä kellanpunaista reunatäplää kuin 5. ylin kaaritäplä, vertaa P. thersites
25 - 30 mm	P. thersites, Ei Suomessa koiraan siivet hohtavan siniset, hiukan punertavaan vivahtavat, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna tasaisen kapea läpi koko siiven, vertaa P. coridon ja P. dorylas naaraan siivet ruskeat, usein osittain siniset, kellanpunaisten reunatäplien määrä vaihtelee siipiripset tyvestä tummat, ulkoreunasta valkeat, vertaa P. coridon ja P. bellargus etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä, vertaa P. coridon, P. bellargus ja P. icarus huom. icarus muodolta icarinus puuttuu myös nämä täplät eli tuntomerkki ei sataprosenttisen varma etusiiven alapuolella 4. ylin kaaritäplä vain vähän lähempänä kellanpunaista reunatäplää kuin 5. ylin kaaritäplä, vertaa P. icarus takasiiven alapuolella keskitäplä usein täysin valkoinen tai sen keskusta heikosti musta, vertaa P. icarus lähinnä meitä Pohjois-Puolassa, Ukrainassa ja Moskovan seudulla lentää Keski-Euroopassa kahtena sukupolvena, touko- kesäkuussa ja elokuussa kalkkikedot, teiden pientareet toukka elää esparsetilla (Onobrychis viciifolia) Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä-itäisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
29 - 34 mm	P. dorylas, Turkoosisinisiipi, Ei Suomessa koiraan siivet hohtavan siniset, ulkoreunoista kapealti tummat. Tumma reuna levenee siipien etukulmaa kohti, vertaa muut ryhmän lajit naaraan siivet useimmiten ruskeat, joskus osittain siniset, kellanpunaisten reunatäplien määrä vaihtelee siipiripset osittain tyvestä tummat, ulkoreunasta valkeat, vertaa P. coridon ja P. bellargus etusiiven alapuolella keskitäplän sisäpuolella ei tyvitäpliä, vertaa P. coridon, P. bellargus ja P. icarus etusiiven alapuolen mustat täplät isoja suhteessa takasiiven täpliin, vertaa muut ryhmän lajit siipien alapuolella leveät vaaleat ulkoreunat, vertaa muut ryhmän lajit siipien alapuolella kellanpunaisten täplien ulkoreunoissa vain pienet mustat täplät, vertaa muut ryhmän lajit lähinnä meitä Kaakkois-Ruotsissa harvinaisena ja Liettuassa lentää heinäkuun alusta elokuun puoleenväliin kuivilla paikoilla toukka elää masmalolla

Sivu päivitetty-- 10.1.2009 --Page updated