|
Orgyia -suku
- Euroopassa kahdeksan lajia, joista meiltä puuttuu:
- Orgyia corsica
--pienikokoinen antiqua, Korsikan saari ja Keski-Italia
- Orgyia trigotephras
--pienikokoinen antiqua, Porttugali, Espanja, Etelä-Ranska, Italia
- Orgyia rupestris
--pienikokoisin kaikista, kirjava kuten recens, Korsika, Sardinia
- Orgyia aurolimbata
--tasaisen mustanruskea, kuvioton, Espanja
- Orgyia dubia
--pohjaväri molemmissa siivissä keltainen, Espanja, Sisilia, Etelä-Venäjä
- kaikki niin eteläisiä lajeja etteivät ole sekoittamassa meidän määrityksiä
|
27 - 32 mm
 |
|
Orgyia recens, Kirjotupsukas
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
- naaraalla pienet siipien tyngät
|
|
27 - 32 mm
 |
|
Orgyia antiqua, Täplätupsukas
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
- naaraalla pienet siipien tyngät
|
|
22 - 26 mm
 |
|
Orgyia antiquoides, Pikkutupsukas
- pienin meidän Orgyia -lajeista
- etusiivet melko tasaisen väriset, poikkiviirut juuri erotettavissa muodostaen kapean keskisarakkeen
- etusiiven takanurkan täplä häipyvä
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
- naaraalla pienet siipien tyngät
|
|
28 - 34 mm

|
|
Gynaephora selenitica, Rämekarvajalka
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Pohjois-Uralilla hiukan samannäköisen, selvästi isompi sisarlaji
- koiras ruskehtava, kun taas naaras harmahtava
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
|
|
36 - 47 mm

|
|
Dicallomera fascelina, Tuhkakarvajalka
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
Kanarian saarilla hiukan samannäköinen sisarlaji
- koiraalla poikkiviirut selvemmin näkyvissä kuin naaraalla
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
- naaras selvästi koirasta suurempi
|
|
39 - 52 mm

|
|
Calliteara abietis, Kuusikarvajalka
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
- naaras selvästi koirasta suurempi ja vaaleampi
|
|
40 - 65 mm
 |
|
Calliteara pudibunda, Villakarvajalka
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- lajista tapaa melko usein myös tummentuneita muotoja
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
- naaras selvästi koirasta suurempi, väritys tasaisempaa, poikkiviirut näkyvät terävempinä
|
|
|
Lymantria -suku
- Euroopassa neljä lajia, joista meiltä puuttuu:
- Lymantria atlantica
--pienikokoinen, Espanja, Korsika, Sardinia
- Lymantria lapidicola
--pienikokoinen, Sardinia, Turkki
|
38 - 57 mm
 |
|
Lymantria monacha, Havununna
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- lajilla on paljon erilaisia muotoja, joista eräs muistuttaa hiukan P. coenobita -yökköstä (alakuva)
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- siipien pohjaväri hyvin vaihteleva, valkoisesta tummanruskeanharmaaseen
- sivukuvassa Suomesta tavattavat ääripäät
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
|
|
39 - 75 mm
 |
|
Lymantria dispar, Lehtinunna
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- koiraalla kaksi värimuotoa (esim. Uralilla pelkästään vaaleaa muotoa)
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
- naaras selvästi koirasta suurempi ja paljon vaaleampi
|
|
30 - 42 mm
 |
|
Euproctis similis, Kultaperä
- siipien hohtavan valkoinen väri ja takaruumiin keltainen peräpää tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa sisarlaji, E. chrysorrhoea, jonka takaruumis melkein kokonaan ruskeahko
(kokoelmissa similis -koiraan takaruumis saattaa rasvoittua, jolloin muistuttaa sisarlajiaan)
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
- naaras koirasta suurempi
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalta puuttuu etusiiven musta täplä tai se on hyvin heikko
|
|
27 - 35 mm
 |
|
Euproctis chrysorrhoea, Lähialuelaji, ei Suomessa
- etusiiven tummien täplien lukumäärä vaihtelee, täpliä voi olla muuallakin kuin siiven takanurkassa tai sitten siipi voi olla kokonaan valkoinen
- takaruumis melkein kokonaan ruskehtava, vertaa E. similis
- lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa, Latviassa ja Etelä-Virossa, leviämässä
- lentää kesä- elokuussa, parhaiten heinäkuun puolivälissä
- toukka polyfagi erilaisilla lehtipuilla ja pensailla, erityisesti Rosaceae
|
|
38 - 55 mm
 |
|
Arctornis l-nigrum, Hakavillakas
- siipien väri ja etusiiven musta poikkisuoni tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- huom.
etusiiven poikkisuoni voi olla joskus valkoinen hyväkuntoisillakin yksilöillä
- selvästi leveäsiipisempi (mittarimainen) kuin L. salicis
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet lyhyet ja selvästi kampamaiset
- tuntosarvet kellertävät kun taas L. salicis -tuntosarvet enemmän harmahtavat
|
|
36 - 54 mm
 |
|
Leucoma salicis, Valkovillakas
- sekä siivet että ruumis täysin valkoiset
- siivet kuviottomat, kiiltelevän läpihohtavat
- voidaan sekoittaa vain sellaiseen A. l-nigrum -yksilöön, jolta puuttuu (kulunut pois) musta väri poikkisuonesta (vertaa myös L. coenosa -naaras)
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
- naaraan tuntosarvet ohuet
|
|
32 - 45 mm
 |
|
Laelia coenosa, Lähialuelaji, ei Suomessa
- koiraan etusiivet rusehtavan kellertävät, takasiivet vaaleammat
- naaraat ovat kokonaan valkoisia
- naaraan etusiivet kapeammat ja terävämmät kuin lajilla L. salicis, eivätkä niin läpihohtavan kiiltävät
- keskimäärin pienempi kuin L. salicis
- lähinnä meitä Etelä-Virossa ja Latviassa, leviämässä pohjoiseen
- lentää heinä- elokuussa
- ruovikoiden reunat
- toukka erilaisilla rantakasveilla, esim. järviruoko ja sorsimot
|
|
32 - 38 mm
 |
|
Leucodonta bicoloria, Häivänirkko kuuluu nirkkoihin (Notodontidae, Notodontinae)
- nimimuodolla etusiipien kirjailussa punaista
- kuvassa valkoinen muoto f. albida
etusiivessä pari-kolme heikkoa mustaa pistettä
- aivan valkoinen muoto f. unicolora
siivet valkoiset ilman pisteitä
- etusiiven takareunassa karvojen muodostama 'hammas', vertaa muut valkoiset lajit
(tämä hammas on suurimmalla osalla Suomen Notodontinae -alaheimon lajeista)
|
|
34 - 43 mm
 |
|
Spilosoma lubricipedum, Tiikerisiilikäs kuuluu siilikkäisiin (Erebidae, Arctiinae)
- Suomessa kolme valkoista siilikästä
- S. lubricipedum
takaruumis keltainen mustilla pilkuilla siivissä useimmiten runsaasti mustia pilkkuja (kuvassa oleva pilkuton muoto harvinainen)
- S. urticae
takaruumis keltainen mustilla pilkuilla siivissä useimmiten muutama musta pilkku
- D. mendica -naaras
takaruumis harmahtava mustilla pilkuilla siivissä aina muutama musta pilkku
|
|
35 - 43 mm
 |
|
Acronicta leporina, Jänöyökkönen kuuluu yökköihin (Noctuidae, Acronictinae)
- ainut suomalainen valkoinen yökkönen
- ei sekoitettavissa sivun muihin valkoisiin lajeihin
|