Lymantriinae - villakkaat

Orgyia -suku
  • Euroopassa kahdeksan lajia, joista meiltä puuttuu:
  • Orgyia corsica
    --pienikokoinen antiqua, Korsikan saari ja Keski-Italia
  • Orgyia trigotephras
    --pienikokoinen antiqua, Porttugali, Espanja, Etelä-Ranska, Italia
  • Orgyia rupestris
    --pienikokoisin kaikista, kirjava kuten recens, Korsika, Sardinia
  • Orgyia aurolimbata
    --tasaisen mustanruskea, kuvioton, Espanja
  • Orgyia dubia
    --pohjaväri molemmissa siivissä keltainen, Espanja, Sisilia, Etelä-Venäjä
     
  • kaikki niin eteläisiä lajeja etteivät ole sekoittamassa meidän määrityksiä
27 - 32 mm
Orgyia recens, Kirjotupsukas
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
  • naaraalla pienet siipien tyngät
 
27 - 32 mm
Orgyia antiqua, Täplätupsukas
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
  • naaraalla pienet siipien tyngät
 
22 - 26 mm
Orgyia antiquoides, Pikkutupsukas
  • pienin meidän Orgyia -lajeista
  • etusiivet melko tasaisen väriset, poikkiviirut juuri erotettavissa muodostaen kapean keskisarakkeen
  • etusiiven takanurkan täplä häipyvä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet, hyvin lyhyet
  • naaraalla pienet siipien tyngät
 
28 - 34 mm

Gynaephora selenitica, Rämekarvajalka
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Pohjois-Uralilla hiukan samannäköisen, selvästi isompi sisarlaji
  • koiras ruskehtava, kun taas naaras harmahtava
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
 
36 - 47 mm

Dicallomera fascelina, Tuhkakarvajalka
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
    Kanarian saarilla hiukan samannäköinen sisarlaji
  • koiraalla poikkiviirut selvemmin näkyvissä kuin naaraalla
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
  • naaras selvästi koirasta suurempi
 
39 - 52 mm

Calliteara abietis, Kuusikarvajalka
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
  • naaras selvästi koirasta suurempi ja vaaleampi
 
40 - 65 mm
Calliteara pudibunda, Villakarvajalka
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • lajista tapaa melko usein myös tummentuneita muotoja
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
  • naaras selvästi koirasta suurempi, väritys tasaisempaa, poikkiviirut näkyvät terävempinä
 
Lymantria -suku
  • Euroopassa neljä lajia, joista meiltä puuttuu:
  • Lymantria atlantica
    --pienikokoinen, Espanja, Korsika, Sardinia
  • Lymantria lapidicola
    --pienikokoinen, Sardinia, Turkki
38 - 57 mm
Lymantria monacha, Havununna
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • lajilla on paljon erilaisia muotoja, joista eräs muistuttaa hiukan P. coenobita -yökköstä (alakuva)
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • siipien pohjaväri hyvin vaihteleva, valkoisesta tummanruskeanharmaaseen
  • sivukuvassa Suomesta tavattavat ääripäät
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
 
39 - 75 mm
Lymantria dispar, Lehtinunna
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraalla kaksi värimuotoa (esim. Uralilla pelkästään vaaleaa muotoa)
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
  • naaras selvästi koirasta suurempi ja paljon vaaleampi
 
30 - 42 mm
Euproctis similis, Kultaperä
  • siipien hohtavan valkoinen väri ja takaruumiin keltainen peräpää tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa sisarlaji, E. chrysorrhoea, jonka takaruumis melkein kokonaan ruskeahko
    (kokoelmissa similis -koiraan takaruumis saattaa rasvoittua, jolloin muistuttaa sisarlajiaan)
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
  • naaras koirasta suurempi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalta puuttuu etusiiven musta täplä tai se on hyvin heikko
 
27 - 35 mm
Euproctis chrysorrhoea, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiiven tummien täplien lukumäärä vaihtelee, täpliä voi olla muuallakin kuin siiven takanurkassa tai sitten siipi voi olla kokonaan valkoinen
  • takaruumis melkein kokonaan ruskehtava, vertaa E. similis
  • lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa, Latviassa ja Etelä-Virossa, leviämässä
  • lentää kesä- elokuussa, parhaiten heinäkuun puolivälissä
  • toukka polyfagi erilaisilla lehtipuilla ja pensailla, erityisesti Rosaceae
 
38 - 55 mm
Arctornis l-nigrum, Hakavillakas
  • siipien väri ja etusiiven musta poikkisuoni tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • huom.
    etusiiven poikkisuoni voi olla joskus valkoinen hyväkuntoisillakin yksilöillä
  • selvästi leveäsiipisempi (mittarimainen) kuin L. salicis
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet lyhyet ja selvästi kampamaiset
  • tuntosarvet kellertävät kun taas L. salicis -tuntosarvet enemmän harmahtavat
 
36 - 54 mm
Leucoma salicis, Valkovillakas
  • sekä siivet että ruumis täysin valkoiset
  • siivet kuviottomat, kiiltelevän läpihohtavat
  • voidaan sekoittaa vain sellaiseen A. l-nigrum -yksilöön, jolta puuttuu (kulunut pois) musta väri poikkisuonesta (vertaa myös L. coenosa -naaras)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kaksoiskampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet ohuet
 
32 - 45 mm
Laelia coenosa, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • koiraan etusiivet rusehtavan kellertävät, takasiivet vaaleammat
  • naaraat ovat kokonaan valkoisia
  • naaraan etusiivet kapeammat ja terävämmät kuin lajilla L. salicis, eivätkä niin läpihohtavan kiiltävät
  • keskimäärin pienempi kuin L. salicis
  • lähinnä meitä Etelä-Virossa ja Latviassa, leviämässä pohjoiseen
  • lentää heinä- elokuussa
  • ruovikoiden reunat
  • toukka erilaisilla rantakasveilla, esim. järviruoko ja sorsimot
 
32 - 38 mm
Leucodonta bicoloria, Häivänirkko
kuuluu nirkkoihin
   (Notodontidae, Notodontinae)
  • nimimuodolla etusiipien kirjailussa punaista
  • kuvassa valkoinen muoto f. albida
    etusiivessä pari-kolme heikkoa mustaa pistettä
  • aivan valkoinen muoto f. unicolora
    siivet valkoiset ilman pisteitä
  • etusiiven takareunassa karvojen muodostama 'hammas', vertaa muut valkoiset lajit
    (tämä hammas on suurimmalla osalla Suomen Notodontinae -alaheimon lajeista)
 
34 - 43 mm
Spilosoma lubricipedum, Tiikerisiilikäs
kuuluu siilikkäisiin
   (Erebidae, Arctiinae)
  • Suomessa kolme valkoista siilikästä
  • S. lubricipedum
    takaruumis keltainen mustilla pilkuilla
    siivissä useimmiten runsaasti mustia pilkkuja
    (kuvassa oleva pilkuton muoto harvinainen)
  • S. urticae
    takaruumis keltainen mustilla pilkuilla
    siivissä useimmiten muutama musta pilkku
  • D. mendica -naaras
    takaruumis harmahtava mustilla pilkuilla
    siivissä aina muutama musta pilkku
 
35 - 43 mm
Acronicta leporina, Jänöyökkönen
kuuluu yökköihin
   (Noctuidae, Acronictinae)
  • ainut suomalainen valkoinen yökkönen
  • ei sekoitettavissa sivun muihin valkoisiin lajeihin

Sivu päivitetty-- 21.7.2012 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
Perhosten lainaus kuvattavaksi: L. coenosa, E. chrysorrhoea, A. l-nigrum naaras ja L. dispar naaras
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit