Kaksi lajia, joita ei voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin
(koko Euroopassa vain nämä kaksi samannäköistä lajia) |
40 - 49 mm
 |
|
Pheosia gnoma, koivuposliinikas
- värisävyiltään ruskeampi kuin sisarlaji
- etusiiven takanurkassa leveä valkoinen kiilatäplä, vertaa P. tremula
- takasiipi kehnäisempi kuin sisarlajilla
- takasiiven takanurkan tumma täplä yhtenäinen, vaalea juova täplän etureunassa, vertaa P. tremula
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat
|
| |
43 - 54 mm
 |
|
Pheosia tremula, haapaposliinikas
- värisävyiltään puhtaamman harmaa kuin sisarlaji
- etusiiven takanurkan valkoinen kiilatäplä vain kapea juova, vertaa P. gnoma
- takasiipi puhtaamman valkoinen kuin sisarlajilla
- takasiiven takanurkan tumman täplän halkaisee vaalea juova, vertaa P. gnoma
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat
|
| |
Kolme lajia, joita ei voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin
(koko Euroopassa vain nämä kolme samannäköistä lajia) |
31 - 39 mm
 |
|
Furcula bicuspis, koivuhangokas
- etusiipien pohjaväri valkoinen, vertaa F. furcula
- etusiiven poikkivyön sisäreuna kääntyy selvästi tyveä kohti siiven etuosassa, vertaa F. furcula ja F. bifida
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
|
| |
29 - 36 mm
 |
|
Furcula furcula, pajuhangokas
- etusiipien pohjaväri ruskehtavan harmaa, vertaa F. bicuspis ja F. bifida
(suomalaisten yksilöiden pohjaväri tummempi kuin etelässä)
- etusiiven poikkivyön sisäreuna ei käänny tyveä kohti siiven etuosassa, vertaa F. bicuspis
- etusiiven poikkivyön ulkoreuna hampainen, vertaa F. bifida
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
|
| |
32 - 42 mm
 |
|
Furcula bifida, haapahangokas
- etusiipien pohjaväri harmahtavan valkoinen, vertaa F. furcula
- etusiiven poikkivyön sisäreuna ei käänny tyveä kohti siiven etuosassa, vertaa F. bicuspis
- etusiiven poikkivyön ulkoreuna melko tasaisesti kaareutuva, vertaa F. furcula
- etusiiven poikkivyön reunat selvästi tummempia kuin keskusta, vertaa F. bicuspis ja F. furcula
(erittäin harvoin poikkivyö kokonaan tummentunut, alempi kuva)
- etusiiven poikkivyön mustat reunat paksummat kuin sisarlajeilla
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
|
| |
Kaksi isoa lajia, joita ei voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin
(lähin samannäköinen laji Espanjassa) |
52 - 71 mm
 |
|
Cerura vinula, isohangokas
- etusiipien pohjaväri vaalean harmaa, vertaa C. erminea
- koiraan etusiipien ulko-osat läpikuultavan kuviottomat, vertaa C. erminea
- takaruumiin jaokkeiden etureunassa vain vähän mustaa, vertaa C. erminea
(Pohjois-Suomen tummalla muodolla jaokkeet lähes kokonaan mustia, myös taaimmaiset, alin kuva)
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
|
| |
61 - 64 mm
 |
|
Cerura erminea, valkohangokas
- etusiipien pohjaväri lähes valkoinen, vertaa C. vinula
- koiraan etusiipien ulko-osat samanlailla kuviolliset kuin naaraalla, vertaa C. vinula
- iso osa takaruumiin jaokkeista keskikohtaa lukuunottamatta kokonaan mustia, vertaa C. vinula
- takaruumiin viimeiset jaokkeet vaaleita ja niissä ohuet, mustat pystyjuovat, vertaa C. vinula
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
|
| |
Kapea ja pitkäsiipinen laji, jota ei voi sekoittaa mihinkään muuhun eurooppalaiseen lajiin |
37 - 38 mm
 |
|
Dicranura ulmi, ei Suomessa
- siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
- pitkät, 'hampaattomat' ja harmaat etusiivet sekä vaaleat takasiivet tuovat mieleen yökkösen (lähinnä kaapuyökköset), vaikka onkin nirkko
- koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, kaapuyökkösillä ohuet 'rihmat'
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- lähinnä meitä Tsekissä
- jalavametsät, puistot
- lentää huhti- toukokuussa
- toukka jalavalla (Ulmus)
|
| |
45 - 50 mm
 |
|
Cucullia umbratica, kellertävä kaapuyökkönen
kuuluu kaapuyökkösiin (Noctuidae, Cuculliinae)
- Suomesta tavattu melkein kymmenen harmaakuvioista kaapuyökköslajia
- lentävät huhti- heinäkuussa
- toukat mm. keltanoilla, voikukalla, saunakukalla ja marunoilla
|
| |
Laji, jonka nimimuotoa (punaiset kuviot) ei voi sekoittaa mihinkään muuhun eurooppalaiseen lajiin |
32 - 38 mm
 |
|
Leucodonta bicoloria, häivänirkko
- nimimuodolla etusiipien kirjailussa punaista
- alakuvassa valkoinen muoto f. albida
etusiivessä pari-kolme heikkoa mustaa pistettä
- aivan valkoinen muoto f. unicolora
siivet valkoiset ilman pisteitä
- etusiiven takareunassa karvojen muodostama 'hammas', vertaa muut valkoiset lajit
(tämä hammas on suurimmalla osalla Suomen Notodontinae -alaheimon lajeista)
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- koiraan tuntosarvet melko kapeat, kampahampaiset
- naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
|
| |
Muut suomalaiset yöllä lentävät, 'paksuruumiiset', valkoiset lajit
(yläheimo Noctuoidea, yökkösmäiset) |
30 - 42 mm
 |
|
Euproctis similis, kultaperä
kuuluu villakkaisiin (Erebidae, Lymantriinae)
- siipien hohtavan valkoinen väri ja takaruumiin keltainen peräpää tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa sisarlaji, E. chrysorrhoea, jonka takaruumis melkein kokonaan ruskeahko
(kokoelmissa similis -koiraan takaruumis saattaa rasvoittua, jolloin muistuttaa sisarlajiaan)
- naaras koirasta suurempi
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalta puuttuu etusiiven musta täplä tai se on hyvin heikko
|
| |
38 - 55 mm
 |
|
Arctornis l-nigrum, hakavillakas
kuuluu villakkaisiin (Erebidae, Lymantriinae)
- siipien väri ja etusiiven musta poikkisuoni tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- huom.
etusiiven poikkisuoni voi olla joskus valkoinen hyväkuntoisillakin yksilöillä
- selvästi leveäsiipisempi (mittarimainen) kuin L. salicis
- tuntosarvet kellertävät kun taas L. salicis -tuntosarvet enemmän harmahtavat
|
| |
36 - 54 mm
 |
|
Leucoma salicis, valkovillakas
kuuluu villakkaisiin (Erebidae, Lymantriinae)
- sekä siivet että ruumis täysin valkoiset
- siivet kuviottomat, kiiltelevän läpihohtavat
- voidaan sekoittaa vain sellaiseen A. l-nigrum -yksilöön, jolta puuttuu (kulunut pois) musta väri poikkisuonesta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
34 - 43 mm
 |
|
Spilosoma lubricipedum, tiikerisiilikäs
kuuluu siilikkäisiin (Erebidae, Arctiinae)
- Suomessa kolme valkoista siilikästä
- S. lubricipedum
takaruumis keltainen mustilla pilkuilla
siivissä useimmiten runsaasti mustia pilkkuja
(kuvassa oleva pilkuton muoto harvinainen)
- S. urticae
takaruumis keltainen mustilla pilkuilla
siivissä useimmiten muutama musta pilkku
- D. mendica -naaras
takaruumis harmahtava mustilla pilkuilla
siivissä aina muutama musta pilkku
|
| |
35 - 43 mm
 |
|
Acronicta leporina, jänöyökkönen
kuuluu yökköihin (Noctuidae, Acronictinae)
- ainut suomalainen valkoinen yökkönen
- ei sekoitettavissa sivun muihin valkoisiin lajeihin
|