Argynnis ja Issoria -lajit

Isot hopeatäplät

Takasiipien vihertävällä alapinnalla hopeanhohtoisia kapeita poikkivöitä
57 - 64 mm	A. paphia, Keisarinviitta koiraan etusiipien yläpinnan suonet 1 - 4 (alhaalta lukien) keskeltä paksulti mustat (ylempi kuva) etusiipien alapinnan pohjaväri kellertävänruskea, vertaa pandora takasiipien alapinnan ulkosarakkeen silmätäplät isoja, vertaa pandora
59 - 63 mm	A. pandora, Kardinaali, Lähialuelaji, ei Suomessa koiraan etusiipien yläpinnan suonet 2 ja 3 (alhaalta lukien) keskeltä paksulti mustat etusiipien alapinnan pohjaväri laajalti punertava, vertaa paphia takasiipien alapinnan ulkosarakkeen silmätäplät pieniä valkoisia pisteitä, vertaa paphia ???lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lentää kesä- heinäkuussa ???hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää orvokeilla (Viola)
Takasiipien alapinnalla hopeanvärisiä täpliä, jotka muodostavat tyvi- ja reunatäplien lisäksi kaksi poikkivyötä
48 - 59 mm	A. aglaja, Orvokkihopeatäplä koiraan etusiipien yläpinnan suonet 1 - 4 (alhaalta lukien) keskeltä paksulti mustat takasiipien alapinnan ulkosarakkeesta puuttuvat punertavanruskeat silmätäplät, vertaa adippe ja niobe
48 - 57 mm	A. adippe, Ketohopeatäplä koiraan etusiipien yläpinnan suonet 2 ja 3 (alhaalta lukien) keskeltä paksulti mustat, vertaa niobe takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa punertavanruskeat silmätäplät, vertaa aglaja takasiipien alapinnan punertavanruskeita silmätäpliä 4, vertaa niobe takasiipien alapinnan tyvessä 3 vaaleaa täplää, vertaa niobe takasiipien alapinnan 'hopeatäplät' kellertäviä = muoto cleodoxa
43 - 52 mm	A. niobe, Rinnehopeatäplä koiraan etusiipien yläpinnan suonet 2 ja 3 (alhaalta lukien) kapealti mustat, vertaa adippe takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa punertavanruskeat silmätäplät, vertaa aglaja takasiipien alapinnan punertavanruskeita silmätäpliä 5, keskimmäinen tosin selvästi muita pienempi, vertaa adippe takasiipien alapinnan tyvessä 4 vaaleaa täplää, joista uloinmaisessa usein musta keskusta, vertaa adippe takasiipien alapinnan 'hopeatäplät' kellertäviä = muoto eris
Takasiipien alapinta jyrkästi kaksivärinen
47 - 65 mm	A. laodice, Etelänhopeatäplä koiraan etusiipien yläpinnan suonet 1 ja 2 (alhaalta lukien) keskeltä paksulti mustat koiraalta puuttuu etusiiven kärjen valkoinen täplä takasiipien alapinta jyrkästi kaksivärinen, sisäosa kellertävänvihreä, ulko-osa punertavanruskea, välissä kapeita valkoisia läikkiä, vertaa muut hopeatäplät
Takasiipien alapinnalla suuria hopeanvärisiä täpliä
37 - 48 mm	I. lathonia, Helmihopeatäplä etusiipien kärki hiukan ulkoneva etusiipien kärjen alapinnalla hopeanvärisiä täpliä, vertaa muut hopeatäplät takasiipien alapinnan hopeanväriset täplät isoja, vertaa muut hopeatäplät

Brenthis ja Boloria -lajit

Pienet hopeatäplät

Takasiipien alapinnalla kolme muita selvästi suurempaa silmätäplää
35 - 41 mm	B. ino, Angervohopeatäplä etusiipien yläpinnan musta reunajuova yhtenäinen, vertaa daphne takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa kolme suurta silmätäplää, muut täplät heikkoja takasiipien alapinnalta puuttuvat hopeiset / valkoiset täplät takasiipien alapinnan keskisarake tasaisen keltainen, vain vähän tyvisaraketta vaaleampi
43 - 46 mm	B. daphne, Lähialuelaji, ei Suomessa kooltaan selvästi isompi kuin ino etusiipien yläpinnan musta reunajuova kapea, hajonnut usein täpliksi, vertaa ino takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa 3 - 4 suurta silmätäplää, muut täplät heikkoja takasiipien alapinnalta puuttuvat hopeiset / valkoiset täplät takasiipien alapinnan keskisarake tasaisen keltainen, vain vähän tyvisaraketta vaaleampi, uloin täplä osittain ruskea, vertaa ino ???lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lentää kesä- heinäkuussa ???hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää orvokeilla (Viola) ja mm. vatulla (Rubus)
Takasiipien alapinnalla kaksi riviä mustia silmätäpliä
38 - 40 mm	B. hecate, Lähialuelaji, ei Suomessa siipien yläpinnan musta reunajuova leveä, yhtenäinen, vertaa daphne takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa kaksi riviä mustia silmätäpliä, vertaa muut hopeatäplät ???lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lentää touko- kesäkuussa ???hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää hernekasveilla (Fabaceae)
Takasiipien alapinnan silmätäplät rengasmaisia
34 - 39 mm	B. eunomia, Rämehopeatäplä takasiipien alapinnan ulkosarakkeen silmätäplät rengasmaisia, valkotäytteisiä takasiipien alapinnan ulkosarakeen sisäreuna tasaisen tumma, jolloin vaalea keskisarake korostuu
Takasiipien tyvisarakkeessa selvä musta täplä
36 - 40 mm	B. euphrosyne, Pursuhopeatäplä siipien alapinnan ulkoreunan V-muotoiset täplät epäteräviä, ruskehtavia, jopa kolmiomaisia (vain hiukan mustaa) takasiipien alapinnan keskisarakkeessa vain keskimmäinen täplä hopeanvärinen takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa ruskean ja kellertävän värin ero tasaisempi kuin selene'llä
30 - 40 mm	B. selene, Niittyhopeatäplä siipien alapinnan ulkoreunan V-muotoiset täplät teräviä, mustia takasiipien alapinnan keskisarakkeessa yksi tai useampi täplä hopeanvärinen takasiipien alapinnan ulkosarakkeessa ruskean ja kellertävän värin ero kontrastisempi kuin euphrosyne'llä
41 - 42 mm	B. titania, Lehtohopeatäplä siipien alapinnan ulkoreunan V-muotoiset täplät isoja, ulottuvat varsinkin takasiivissä ulkosarakkeen silmätäpliin asti takasiipien alapinnalla violettiin vivahtavia värisävyjä takasiipien alapinnalta puuttuvat hopeiset ulkoreunatäplät
Takasiipien alapuolella valkoiset reunatäplät, tyvisarakkeessa useimmiten vaalea keskitäplä sekä keskisarakkeen takaosassa usein X -muotoinen vaalea kuvio
35 - 38 mm	B. chariclea, Tundrahopeatäplä takasiipien alapinnan ulko- ja tyvisarake tummia, punertavan ruskeita, jopa violetin sävyisiä, jolloin vaalea keskisarake näkyy erittäin kontrastisena takasiipien alapinnan ulkoreunan valkoiset täplät sisäänpäin vain hiukan pyöristyneitä takasiipien alapinnan keskisarakkeen toiseksi takimmainen täplä tiimalasin muotoinen, usein keskeltä poikki kuroutunut lentää vain tunturien ylärinteillä ja lakialueilla
36 - 39 mm	B. freija, Muurainhopeatäplä takasiipien alapinnalla keskisarakkeessa usein X-muotoinen vaalea täplä takasiipien alapinnan keskisaraketta reunustaa vahva musta 'siksak' -kuvio takasiipien alapinnan ulkoreunan valkoiset täplät sisäänpäin teräviä lentää koko maassa kevään aikaisin hopeatäplä (aloittaa lentonsa samaan aikaan tuomen kukinnan kanssa)
37 - 38 mm	B. polaris, Pohjanhopeatäplä takasiipien alapinnan ulkoreunan valkoiset reunatäplät kapenevat reunaan päin takasiipien alapinnalla keskisarakkeessa X-muotoinen vaalea täplä lentää vain Pohjois-Lapin tunturipaljakoilla Lapin aikaisin hopeatäplä yhdessä freija'n kanssa (kuvassa kulunut yksilö, mistä johtuen siipien pohjaväri haalea)
Takasiipien alapuolen ulkosarakkeessa ei valkoisia / hopeisia täpliä sekä heikosti näkyvä silmätäplärivi
43 - 46 mm	B. thore, Purohopeatäplä takasiipien alapinnan ulkoreunassa harmaat neliömäiset reunatäplät takasiipien alapinnan keskisarake tasaisen keltainen, selvästi tyvisaraketta vaaleampi siipien yläpuoli tummakehnäinen lentää vain Pohjois-Karjalassa
40 - 41 mm	B. thore ssp. borealis, Purohopeatäplä takasiipien alapinnan ulkoreunassa harmaat, melko näkymättömät reunatäplät takasiipien alapinnan keskisarake keltainen, hiukan varjostunut, tyvisaraketta vaaleampi takasiipien alapinnan keskisaraketta reunustaa ohut musta juova, keski- ja ulkosarake paljolti saman sävyiset lentää Pohjois-Lapissa tunturien koivuvyöhykkeessä ja Itä-Lapissa rehevissä puronotkoissa
39 - 47 mm	B. frigga, Rahkahopeatäplä takasiipien alapinnan tyvisarake ja ulkosarakkeen sisäosa tummia, punertavan ruskeita, jopa violetin sävyisiä, jolloin vaalea keskisarake näkyy erittäin kontrastisena takasiipien alapinnan keskisarake keltainen, keskimmäinen ja etummaisin täplä valkoisia takasiipien alapinnan ulkoreunassa ei vaaleita reunatäpliä
31 - 38 mm	B. improba, Kääpiöhopeatäplä siipien yläpinta kauttaaltaan harmaan savuttunut, vain harvoin täplät voivat olla puhtaan kellertäviä takasiipien alapinta kuin frigga'lla, mutta paljon yksivärisempi takasiipien alapinnan keskisarake erottuu heikosti, vain keskimmäinen ja etummaisin täplä vaaleampina lentää vain Kilpisjärven takatuntureilla
Takasiivet 'kulmikkaat', etureunan kärjessä selvä kulma
34 - 41 mm	B. napaea, Tunturihopeatäplä siipien yläpinnan mustat kuviot kapeita etusiipien alapinnan mustat kuviot heikkoja tai puuttuvat etusiipien alapinnan vaalea kärkitäplä leveä, kellertävä lentää vain Kilpisjärven ja Utsjoen tuntureilla takasiipien alapinta vaaleampi kuin samalla alueella lentävällä aquilonaris -muodolla
33 - 37 mm	B. aquilonaris, Suohopeatäplä siipien yläpinnan mustat kuviot leveitä etusiipien alapinnan mustat kuviot voimakkaita (kuvan yksilöllä normaalia heikommat) etusiipien alapinnan vaalea kärkitäplä kapea, ruskehtavankellertävä (naarailla joskus keltainen kuten napaea'lla lentää koko maassa napaea'n kanssa samalla alueella lentävän aquilonaris -muodon takasiipien alapinta selvästi tummempi kuin napaea'lla, eteläisillä aquilonaris -yksilöillä vaaleampi (kuvassa f.geogr. scandinavica)
33 - 36 mm	B. dia, Pikkuhopeatäplä, Lähialuelaji, ei Suomessa takasiipien alapinnalla violettiin vivahtavia värisävyjä takasiipien alapinnan silmätäplät isoja takasiipien alapinnan vaaleassa keskisarakkeessa 3 - 4 täplää hopeanvärisiä ???lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena ???hyvin paikallinen, kosteat niityt toukka elää orvokeilla (Viola)

Sivu päivitetty-- 22.3.2011 --Page updated