Nymphalidae II - täpläperhoset

Nymphalinae - täpläperhoset

Limenitinae - haapaperhoset

Apaturinae - häiveperhoset

alaheimoEuroopassa      Suomessa    
Nymphalinae7 sukua39 lajia7 sukua16 lajiatäpläperhoset
Limenitinae2 sukua5 lajia1 suku2 lajiahaapaperhoset
Apaturinae2 sukua4 lajia1 suku2 lajiahäiveperhoset

Euroopan luvut eivät ole tarkkoja.

Ongelmana se että jossakin luettelossa laji on oikea laji, mutta
jossakin toisessa luettelossa vain alalaji.

 

Nymphalinae - täpläperhoset

 

Araschnia -suku

Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta

29 - 37 mm
Araschnia levana, karttaperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • ylempi yksilö on kevätpolvea
    • siipien tummien alueiden koko vaihtelee hieman
  • alempi yksilö on loppukesän polvea
    • voidaan Suomessa sekoittaa vain L.camilla'an
42 - 51 mm
Limenitis camilla, kuusamaperhonen
  • selvästi suurempi kyin A. levana
  • siipien muoto erilainen kuin A. levana'lla
    (tasaisesti kaareva)
  • valkoiset poikkijuovat leveämpiä kuin A. levana'lla
  • etusiiven valkoisen poikkijuovan alaosa suuntautuu ylöspäin aivan eri suuntaan kuin A. levana'lla
  • vain yläpuolelta nähtynä määrityksessä ei pitäisi olla ongelmaa ja alapuoli on sitten todella erilainen
 
 

Vanessa -suku

Euroopassa 4 lajia, joista 2 tavattu Suomesta

58 - 62 mm
Vanessa atalanta, amiraali
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
  • mm. Kanarian saarilla sisarlaji V. vulcania
  • etusiiven punainen poikkijuova leveämpi ja selvästi mutkaisempi
 
52 - 54 mm
Vanessa cardui, ohdakeperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
  • Kanarian saarilla sisarlaji V. virginiensis
  • selvästi pienempi
  • takasiiven sarakkeiden 2 ja 5 silmätäplät selvästi muita isompia vaaleine keskipisteineen
  • tavattu vaeltajana Lounais-Euroopan rannikoilta ja Englannista
 

Aglais -suku

Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu Suomesta

54 - 60 mm
Aglais io, neitoperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
 
46 - 50 mm
Aglais urticae, nokkosperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
 

Nymphalis -suku

Euroopassa 4 lajia, joitka kaikki tavattu Suomesta

 
57 - 60 mm
Nymphalis polychloros, kirsikkaperhonen
  • takasiivissä siniset reunatäplät, vertaa N. vaualbum
  • takasiiven musta reunavarjostus kapea, vertaa N. xanthomelas
  • etusiiven uloin vaalea etureunatäplä kellertävä, vertaa N. xanthomelas
    (talvehtineella perhosella vaaleammat kuin kuvan yksilöllä)
  • etusiiven etureunan sisin kaksoistäplä selvästi kiinni toisistaan, vertaa N. xanthomelas
    (näytti toimivan myös netistä löydetyilla kuvilla)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
57 - 67 mm
Nymphalis xanthomelas, isonokkosperhonen
  • takasiivissä siniset reunatäplät, vertaa N. vaualbum
  • takasiiven musta reunavarjostus leveä, vertaa N. polychloros
  • etusiiven uloin vaalea etureunatäplä valkeahko, vertaa N. polychloros
  • etusiiven etureunan sisin kaksoistäplä erillään tai koskettavat juuri ja juuri toisiaan, vertaa N. polychloros
    (näytti toimivan myös netistä löydetyilla kuvilla)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
62 - 65 mm
Nymphalis vaualbum, valkotäplänokkosperhonen
  • takasiipien siniset reunatäplät puuttuvat, vertaa N. polychloros ja N. xanthomelas
  • takasiipien etureunassa valkoinen täplä, vertaa N. polychloros ja N. xanthomelas
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
64 - 70 mm
Nymphalis antiopa, suruvaippa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • talven aikana keltaiset siivenreunat haalistuvat valkoisiksi
 
Alapuolivertailuja Nymphalis xanthomelas - Nymphalis polychloros
Ainoa asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota:
  • N. xanthomelas:
    • raajojen karvoitus vaaleaa (kellertävää)
  • N. polychloros:
    • raajojen karvoitus hyvin tummaa (eivät erotu ruumiista)
 

Polygonia -suku

Euroopassa 2 lajia, joista toinen tavattu Suomesta

42 - 47 mm
Polygonia c-album, herukkaperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • sisarlajia lukuunottamatta Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
  • Etelä-Euroopassa sisarlaji P. egea
  • yläpuolella tummia kuvioita vähemmän ja nekin pienempiä
  • yläpuolella kellertävät ulkosarakkeen täplät pienempiä ja niitä on vähemmän
  • alapuolella 'C' :n tilalla matalajalkainen 'Y'
  • pohjoisimpana Unkarissa
 
 

Euphydryas -suku

Euroopassa 8 lajia, joista 3 tavattu Suomesta

35 - 42 mm
Euphydryas iduna, lapinverkkoperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri valkoinen
  • takasiipien punainen kaarijuova pisteetön
  • Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
  • meillä vain Lapin tuntureilla
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
36 - 45 mm
Euphydryas maturna, kirjoverkkoperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri ruskeanpunainen, enemmän tai vähemmän valkoinen
    (tuo valkoisempi muotokin erottuu selvästi E.iduna'sta)
  • takasiipien punainen kaarijuova pisteetön
  • Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • meillä vain Oulun eteläpuolella, vertaa E.iduna
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
29 - 31 mm
Euphydryas aurinia, keltaverkkoperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri rusehtavankeltainen
  • takasiipien punaisessa kaarijuovassa pisteet, vertaa E.iduna ja E.maturna
  • Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • meillä vain Kuopion eteläpuolella, vertaa E.iduna
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Alapuolivertailuja Euphydryas iduna - Euphydryas aurinia
 
Suvun muut lajit Euphydryas intermedia, ichnea Alpit, Karjala, Ural
Euphydryas cynthia Alpit
Euphydryas italica Alpit
Euphydryas desfontainii Espanja, Ranska
Euphydryas beckeri Espanja, Portugali
Nimet muutelevia riippuen nettisivustosta
 

E. ichnea pitäisi saada kuvattavaksi (maturnan näköinen)

 

Melitaea -suku

Euroopassa 18 lajia, joista 3 tavattu Suomesta

34 - 38 mm
Melitaea cinxia, täpläverkkoperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • siipien pohjaväri tasainen
  • takasiipien kaarijuovassa mustat pisteet
  • samanlaiset mustat pisteet on E. aurinia'lla, jolla siipien väritys vain selvästi kirjavampi
  • Kaakkois-Euroopassa samannäköinen sisarlaji
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
42 - 43 mm
Melitaea phoebe, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • takasiipien punertavassa kaarijuovasa voi olla tummia täpliä
    (ainakin nettikuvien perusteella)
  • alapuolelta verratkaa etusiiven kärkeä ja takasiipeä
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
    vertasin sivun kuvia nettikuviin, joissa sukupuoli oli mainittu
    -- koiraat olivat ylemmmän näköisiä
    -- naaraat sekä ylemmän että alemman näköisiä
       (alemman näköiset nettinaaraat oli otettu Espanjasta, kuten tämä malli)
  • lentää toukokuusta heinäkuuhun
  • vakinaisena Keski-Saksan korkeudelle, lähinnä meitä tavattu muutama Virosta
  • aurinkoiset, lämpimät, kuivahkot niityt
  • toukka mm.kaunokeilla ja ohdakkeilla (Centaurea, Cirsium)
 
36 - 43 mm
Melitaea didyma, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia paitsi M. trivia, joka tulee Unkariin ja Slovakiaan asti (sielläkin harvinaistunut)
  • alapuolelta verratkaa takasiiven ripsien tyvipisteitä
  • sukupuolten pohjaväri eroaa selvästi toisistaa, ylempi koiras, alempi naaras
  • lentää kesäkuusta elokuuhun
  • vakinaisena Liettuassa, mutta tavattu kerran Karjalasta 1930-luvulla (ei Nyky-Suomea), muutama Virosta
  • lämpimät, kuivahkot kukkaniityt
  • toukka moniruokainen mm.tädykkeillä ja ratamoilla (Veronica, Plantago)
Alapuolivertailuja Melitaea cinxia - Melitaea didyma
  • M. cinxia:
    • ripsien tyvesä pisterivi
    • takasiiven rusehtavassa kaarijuovassa mustat pisteet
  • M. phoebe:
    • ripsien tyvessä kellertävä juova, joka muodostuu yhtenäisistä kaarista
    • takasiiven rusehtavassa kaarijuovassa punertavat pallot
  • M. didyma:
    • ripsien tyvesä pisterivi
    • takasiiven kaarijuova yleensä kokonaan punertava, naaraalla usein sellainen kuin kuvassa
 
32 - 38 mm
Melitaea diamina, tummaverkkoperhonen
  • samannäköisistä lajeista helpoin tunnistettava (tummuus ja pilkutus)
  • muös M. athalia'lla on tummia muotoja
    • ssp. norvegica Pohjois-Lapissa (elinalueiden välissä liki 1000 km)
    • Etelä-Euroopassa on omia tummia muotoja
  • uloin täplärivi vaaleampi kuin siiven muut täplät, vertaa muut lajit
  • uloimman täplärivin täplät pienempiä tai puuttuvat
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla vain täplät isompia, jolloin ulkoreunatäplien vaaleus näkyy selvästi
 
33 - 40 mm
Melitaea athalia, ratamoverkkoperhonen
  • uloin täplärivi saman värinen kuin siiven muut täplät, vertaa M. diamina
  • erottuu parhaiten sisaristaan alapuolelta
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
Viro ssp. estonica
 

Sekä aurelia (joku toinen yksilö) että britomartis pitäisi saada kuvattavaksi
(sitten voisi paremmin tehdä tekstejä tästä neljän ryhmästä)

35 - 42 mm
Melitaea aurelia, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • vaikea erottaa ulkoisesti sisarlajista M. britomartis
  • huulirihmat punertavakarvaiset, vertaa M. britomartis
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • vakinaisena Virossa
  • kuivahkot kalkkipitoiset niityt
  • toukka mm.tädykkeillä ja ratamoilla (Veronica, Plantago)
 
35 - 42 mm
Melitaea britomartis, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • vaikea erottaa ulkoisesti sisarlajista M. aurelia
  • huulirihmat mustakarvaiset, vertaa M. aurelia
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • vakinaisena Ruotsin itärannikolla, etelästä Tukholman yläpuolelle
  • kuivahkot kalkkipitoiset niityt
  • toukka mm.tädykkeillä (Veronica)
Alapuolivertailuja Melitaea diamina - Melitaea britomartis
  • M. diamina:
    • pohjaväri tummempi kuin muilla lajeilla
    • uloin täplärivi selvästi näkyvissä myös eusiiven alaosassa
    • takasiiven tummassa kaarijuovassa tummanruskean rajaamat keltaiset täplät
    • siipien reunajuova keltainen
  • M. aurelia:
    • siipien reunajuova likaisenkeltainen, yleensä hiukan tummempi kuin tyvipuolen kuutäplät
    • siipiripset mustavalkoiset, vaalea väri vallitsevana
  • M. britomartis:
    • takasiiven tummassa kaarijuovassa olevien punakeltaisten kuutäplien tyvipuolet usein vahvasti tummanruskeareunaisia
    • takasiiven takanurkan kiilamaisessa täplässä tumma jakoviiva, vertaa M. aurelia
    • siipien reunajuova tummankeltainen tai ruskea
    • siipiripset mustavalkoiset, tumma väri yleensä vallitsevana
 

Limenitinae - haapaperhoset

 

Limenitis -suku

Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta

65 - 76 mm
Limenitis populi, haapaperhonen
  • perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • naaraat selvästi suurempia ja valkoiset kuviot selvästi leveämpiä
  • Suomen suurimpia päiväperhosia
 
42 - 51 mm
Limenitis camilla, kuusamaperhonen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista, sisarlajia lukuunottamatta, helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
    (kts. A.levana sivun yläosasta)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
     
  • sisarlaji L.reducta:
  • takasiiven ulkosarakkeessa vain yksi rivi tummia täpliä, L. camilla'lla kaksi
    (näkyy paremmin alapuolella)
  • takasiiven tyvi alapuolelta puhtaamman valkoinen, L. camilla'lla harmahtava
  • lähinnä meitä Etelä-Saksassa
 

Neptis -suku

Euroopassa 2 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta

Ainakin toinen pitäisi saada kuvattua

 
 

Apaturinae - häiveperhoset

 

Apatura -suku

Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta

65 - 74 mm
Apatura iris, häiveperhonen
  • perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji
  • etsiivessä ei silmätäplää (alapuolen täplä kuultaa läpi), vertaa A. ilia
  • takasiiven valkoisessa poikkijuovassa hammas, vertaa A. ilia
  • koiraan siivissä sinertävänvioletti hohde riippuen päivänvalon heijastuskulmasta
  • naaraat suurempia ja siivistä puuttuu tuo hohde
 
64 - 68 mm
Apatura ilia, pikkuhäiveperhonen
  • perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji
  • etsiivessä selvä, iso silmätäplä, vertaa A. iris
  • takasiiven valkoisessa poikkijuovassa ei terävää hammasta, vertaa A. iris
  • koiraan siivissä sinertävänvioletti hohde riippuen päivänvalon heijastuskulmasta
  • naaraat suurempia ja siivistä puuttuu tuo hohde
Suvun kolmas laji: Apatura metisKaakkois-Eurooppa

Sivu päivitetty-- 2.4.2023 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit
© Pertti Pakkanen