| |
Nymphalinae - täpläperhoset |
| |
Araschnia -suku |
Euroopassa 1 laji, joka tavattu myös Suomesta |
29 - 37 mm
 |
|
Araschnia levana, karttaperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- ylempi yksilö on kevätpolvea
- siipien tummien alueiden koko vaihtelee hieman
- alempi yksilö on loppukesän polvea
- voidaan Suomessa sekoittaa vain L.camilla'an
|
42 - 51 mm
 |
|
Limenitis camilla, kuusamaperhonen
- selvästi suurempi kyin A. levana
- siipien muoto erilainen kuin A. levana'lla
(tasaisesti kaareva)
- valkoiset poikkijuovat leveämpiä kuin A. levana'lla
- etusiiven valkoisen poikkijuovan alaosa suuntautuu ylöspäin aivan eri suuntaan kuin A. levana'lla
- vain yläpuolelta nähtynä määrityksessä ei pitäisi olla ongelmaa ja alapuoli on sitten todella erilainen
|
| |
|
|
| |
Vanessa -suku |
Euroopassa 4 lajia, joista 2 tavattu Suomesta |
58 - 62 mm
 |
|
Vanessa atalanta, amiraali
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- mm. Kanarian saarilla sisarlaji V. vulcania
- etusiiven punainen poikkijuova leveämpi ja selvästi mutkaisempi
|
| |
52 - 54 mm
 |
|
Vanessa cardui, ohdakeperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- Kanarian saarilla sisarlaji V. virginiensis
- selvästi pienempi
- takasiiven sarakkeiden 2 ja 5 silmätäplät selvästi muita isompia vaaleine keskipisteineen
- tavattu vaeltajana Lounais-Euroopan rannikoilta ja Englannista
|
| |
Aglais -suku |
Euroopassa 2 lajia, jotka molemmat tavattu Suomesta |
54 - 60 mm
 |
|
Aglais io, neitoperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
46 - 50 mm
 |
|
Aglais urticae, nokkosperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
Nymphalis -suku |
Euroopassa 4 lajia, joitka kaikki tavattu Suomesta |
| |
57 - 60 mm
 |
|
Nymphalis polychloros, kirsikkaperhonen
- takasiivissä siniset reunatäplät, vertaa N. vaualbum
- takasiiven musta reunavarjostus kapea, vertaa N. xanthomelas
- etusiiven uloin vaalea etureunatäplä kellertävä, vertaa N. xanthomelas
(talvehtineella perhosella vaaleammat kuin kuvan yksilöllä)
- etusiiven etureunan sisin kaksoistäplä selvästi kiinni toisistaan, vertaa N. xanthomelas
(näytti toimivan myös netistä löydetyilla kuvilla)
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
57 - 67 mm
 |
|
Nymphalis xanthomelas, isonokkosperhonen
- takasiivissä siniset reunatäplät, vertaa N. vaualbum
- takasiiven musta reunavarjostus leveä, vertaa N. polychloros
- etusiiven uloin vaalea etureunatäplä valkeahko, vertaa N. polychloros
- etusiiven etureunan sisin kaksoistäplä erillään tai koskettavat juuri ja juuri toisiaan, vertaa N. polychloros
(näytti toimivan myös netistä löydetyilla kuvilla)
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
62 - 65 mm
 |
|
Nymphalis vaualbum, valkotäplänokkosperhonen
- takasiipien siniset reunatäplät puuttuvat, vertaa N. polychloros ja N. xanthomelas
- takasiipien etureunassa valkoinen täplä, vertaa N. polychloros ja N. xanthomelas
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
64 - 70 mm
 |
|
Nymphalis antiopa, suruvaippa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- talven aikana keltaiset siivenreunat haalistuvat valkoisiksi
|
| |
| Alapuolivertailuja Nymphalis xanthomelas - Nymphalis polychloros |
|
|
| Ainoa asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota: |
- N. xanthomelas:
- raajojen karvoitus vaaleaa (kellertävää)
- N. polychloros:
- raajojen karvoitus hyvin tummaa (eivät erotu ruumiista)
|
| |
Polygonia -suku |
Euroopassa 2 lajia, joista toinen tavattu Suomesta |
42 - 47 mm
 |
|
Polygonia c-album, herukkaperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- sisarlajia lukuunottamatta Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- Etelä-Euroopassa sisarlaji P. egea
- yläpuolella tummia kuvioita vähemmän ja nekin pienempiä
- yläpuolella kellertävät ulkosarakkeen täplät pienempiä ja niitä on vähemmän
- alapuolella 'C' :n tilalla matalajalkainen 'Y'
- pohjoisimpana Unkarissa
|
| |
| |
Euphydryas -suku |
Euroopassa 8 lajia, joista 3 tavattu Suomesta |
35 - 42 mm
 |
|
Euphydryas iduna, lapinverkkoperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri valkoinen
- takasiipien punainen kaarijuova pisteetön
- Alppien pohjoispuolella ei toista samannäköistä lajia
- meillä vain Lapin tuntureilla
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
36 - 45 mm
 |
|
Euphydryas maturna, kirjoverkkoperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri ruskeanpunainen, enemmän tai vähemmän valkoinen
(tuo valkoisempi muotokin erottuu selvästi E.iduna'sta)
- takasiipien punainen kaarijuova pisteetön
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- meillä vain Oulun eteläpuolella, vertaa E.iduna
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
29 - 31 mm
 |
|
Euphydryas aurinia, keltaverkkoperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri rusehtavankeltainen
- takasiipien punaisessa kaarijuovassa pisteet, vertaa E.iduna ja E.maturna
- Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- meillä vain Kuopion eteläpuolella, vertaa E.iduna
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
| Alapuolivertailuja Euphydryas iduna - Euphydryas aurinia |
|
|
| |
|
| Suvun muut lajit | Euphydryas intermedia, ichnea | Alpit, Karjala, Ural |
| Euphydryas cynthia | Alpit |
| Euphydryas italica | Alpit |
| Euphydryas desfontainii | Espanja, Ranska |
| Euphydryas beckeri | Espanja, Portugali |
| Nimet muutelevia riippuen nettisivustosta |
|
| |
E. ichnea pitäisi saada kuvattavaksi (maturnan näköinen) |
| |
Melitaea -suku |
Euroopassa 18 lajia, joista 3 tavattu Suomesta |
34 - 38 mm
 |
|
Melitaea cinxia, täpläverkkoperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
- siipien pohjaväri tasainen
- takasiipien kaarijuovassa mustat pisteet
- samanlaiset mustat pisteet on E. aurinia'lla, jolla siipien väritys vain selvästi kirjavampi
- Kaakkois-Euroopassa samannäköinen sisarlaji
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
| |
42 - 43 mm
 |
|
Melitaea phoebe, Lähialuelaji, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
- Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- takasiipien punertavassa kaarijuovasa voi olla tummia täpliä
(ainakin nettikuvien perusteella)
- alapuolelta verratkaa etusiiven kärkeä ja takasiipeä
- sukupuolet ovat samanvärisiä
vertasin sivun kuvia nettikuviin, joissa sukupuoli oli mainittu
-- koiraat olivat ylemmmän näköisiä
-- naaraat sekä ylemmän että alemman näköisiä
(alemman näköiset nettinaaraat oli otettu Espanjasta, kuten tämä malli)
- lentää toukokuusta heinäkuuhun
- vakinaisena Keski-Saksan korkeudelle, lähinnä meitä tavattu muutama Virosta
- aurinkoiset, lämpimät, kuivahkot niityt
- toukka mm.kaunokeilla ja ohdakkeilla (Centaurea, Cirsium)
|
| |
36 - 43 mm
 |
|
Melitaea didyma, Lähialuelaji, ei Suomessa
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista melko helposti tunnistettavan
- Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia paitsi M. trivia, joka tulee Unkariin ja Slovakiaan asti (sielläkin harvinaistunut)
- alapuolelta verratkaa takasiiven ripsien tyvipisteitä
- sukupuolten pohjaväri eroaa selvästi toisistaa, ylempi koiras, alempi naaras
- lentää kesäkuusta elokuuhun
- vakinaisena Liettuassa, mutta tavattu kerran Karjalasta 1930-luvulla (ei Nyky-Suomea), muutama Virosta
- lämpimät, kuivahkot kukkaniityt
- toukka moniruokainen mm.tädykkeillä ja ratamoilla (Veronica, Plantago)
|
| Alapuolivertailuja Melitaea cinxia - Melitaea didyma |
|
|
- M. cinxia:
- ripsien tyvesä pisterivi
- takasiiven rusehtavassa kaarijuovassa mustat pisteet
- M. phoebe:
- ripsien tyvessä kellertävä juova, joka muodostuu yhtenäisistä kaarista
- takasiiven rusehtavassa kaarijuovassa punertavat pallot
- M. didyma:
- ripsien tyvesä pisterivi
- takasiiven kaarijuova yleensä kokonaan punertava, naaraalla usein sellainen kuin kuvassa
|
| |
32 - 38 mm
 |
|
Melitaea diamina, tummaverkkoperhonen
- samannäköisistä lajeista helpoin tunnistettava (tummuus ja pilkutus)
- muös M. athalia'lla on tummia muotoja
- ssp. norvegica Pohjois-Lapissa (elinalueiden välissä liki 1000 km)
- Etelä-Euroopassa on omia tummia muotoja
- uloin täplärivi vaaleampi kuin siiven muut täplät, vertaa muut lajit
- uloimman täplärivin täplät pienempiä tai puuttuvat
- sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraalla vain täplät isompia, jolloin ulkoreunatäplien vaaleus näkyy selvästi
|
| |
33 - 40 mm
 |
|
Melitaea athalia, ratamoverkkoperhonen
- uloin täplärivi saman värinen kuin siiven muut täplät, vertaa M. diamina
- erottuu parhaiten sisaristaan alapuolelta
- sukupuolet ovat samanvärisiä
|
|
|
 Viro ssp. estonica
|
| |
Sekä aurelia (joku toinen yksilö) että britomartis pitäisi saada kuvattavaksi
(sitten voisi paremmin tehdä tekstejä tästä neljän ryhmästä) |
35 - 42 mm
 |
|
Melitaea aurelia, Lähialuelaji, ei Suomessa
- vaikea erottaa ulkoisesti sisarlajista M. britomartis
- huulirihmat punertavakarvaiset, vertaa M. britomartis
- lentää kesä- heinäkuussa
- vakinaisena Virossa
- kuivahkot kalkkipitoiset niityt
- toukka mm.tädykkeillä ja ratamoilla (Veronica, Plantago)
|
| |
35 - 42 mm
 |
|
Melitaea britomartis, Lähialuelaji, ei Suomessa
- vaikea erottaa ulkoisesti sisarlajista M. aurelia
- huulirihmat mustakarvaiset, vertaa M. aurelia
- lentää kesä- heinäkuussa
- vakinaisena Ruotsin itärannikolla, etelästä Tukholman yläpuolelle
- kuivahkot kalkkipitoiset niityt
- toukka mm.tädykkeillä (Veronica)
|
| Alapuolivertailuja Melitaea diamina - Melitaea britomartis |
|
|
- M. diamina:
- pohjaväri tummempi kuin muilla lajeilla
- uloin täplärivi selvästi näkyvissä myös eusiiven alaosassa
- takasiiven tummassa kaarijuovassa tummanruskean rajaamat keltaiset täplät
- siipien reunajuova keltainen
- M. aurelia:
- siipien reunajuova likaisenkeltainen, yleensä hiukan tummempi kuin tyvipuolen kuutäplät
- siipiripset mustavalkoiset, vaalea väri vallitsevana
- M. britomartis:
- takasiiven tummassa kaarijuovassa olevien punakeltaisten kuutäplien tyvipuolet usein vahvasti tummanruskeareunaisia
- takasiiven takanurkan kiilamaisessa täplässä tumma jakoviiva, vertaa M. aurelia
- siipien reunajuova tummankeltainen tai ruskea
- siipiripset mustavalkoiset, tumma väri yleensä vallitsevana
|
| |
Limenitinae - haapaperhoset |
| |
Limenitis -suku |
Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta |
65 - 76 mm
 |
|
Limenitis populi, haapaperhonen
- perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- naaraat selvästi suurempia ja valkoiset kuviot selvästi leveämpiä
- Suomen suurimpia päiväperhosia
|
| |
42 - 51 mm
|
|
Limenitis camilla, kuusamaperhonen
- siipien kirjailu ja väritys tekee lajista, sisarlajia lukuunottamatta, helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja
(kts. A.levana sivun yläosasta)
- sukupuolet ovat samanvärisiä
- sisarlaji L.reducta:
- takasiiven ulkosarakkeessa vain yksi rivi tummia täpliä, L. camilla'lla kaksi
(näkyy paremmin alapuolella)
- takasiiven tyvi alapuolelta puhtaamman valkoinen, L. camilla'lla harmahtava
- lähinnä meitä Etelä-Saksassa
|
| |
Neptis -suku |
Euroopassa 2 lajia, joita ei ole tavattu Suomesta |
Ainakin toinen pitäisi saada kuvattua
| |
| |
Apaturinae - häiveperhoset |
| |
Apatura -suku |
Euroopassa 3 lajia, joista 2 tavattu Suomesta |
65 - 74 mm
 |
|
Apatura iris, häiveperhonen
- perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji
- etsiivessä ei silmätäplää (alapuolen täplä kuultaa läpi), vertaa A. ilia
- takasiiven valkoisessa poikkijuovassa hammas, vertaa A. ilia
- koiraan siivissä sinertävänvioletti hohde riippuen päivänvalon heijastuskulmasta
- naaraat suurempia ja siivistä puuttuu tuo hohde
|
| |
64 - 68 mm
 |
|
Apatura ilia, pikkuhäiveperhonen
- perhosen koko, siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
- Euroopassa ei muita samannäköisiä lajeja kuin sisarlaji
- etsiivessä selvä, iso silmätäplä, vertaa A. iris
- takasiiven valkoisessa poikkijuovassa ei terävää hammasta, vertaa A. iris
- koiraan siivissä sinertävänvioletti hohde riippuen päivänvalon heijastuskulmasta
- naaraat suurempia ja siivistä puuttuu tuo hohde
|
|
| Suvun kolmas laji: | Apatura metis | Kaakkois-Eurooppa |
|
|
