Papilionidae

Ritariperhoset

Ritariperhoset ovat keskikokoisia tai isoja päiväperhosia. Tropiikissa elää lajeja, joiden siipikärkiväli voi olla yli 20 senttiä. Perhoset ovat kestäviä lentäjiä. Niiden imutorvi on hyvin kehittynyt ja molemmilla sukupuolilla on samanlaiset nuijamaiset tuntosarvet.

Suomesta on tavattu 4 lajia, joista yksi on meillä harvinainen harhailija. Euroopassa lajeja on vähän yli 10 ja koko maailmassa noin 600.

	Suomalaisten lajien sukupuolet ovat melko samannäköisiä: apolloilla naaraat ovat hiukan tummakehnäisempiä (viereinen kuva) ritareiden sukupuolta on vaikea eroittaa pelkän värityksen perusteella Kuvassa apollo pariskunta (Parnassius apollo)
Ritariperhoset ovat liikkeellä päivällä ja ne käyvät mielellään kukilla. Meillä aikaisin laji aloittaa lentonsa toukokuun puolivälissä ja myöhäisin laji lopettelee elokuun puolivälissä. Suomessa ritariperhosilla on vain yksi sukupolvi, mutta lämpiminä kesinä saattaa elo- syyskuussa joskus tavata harvinaisia toisen sukupolven yksilöitä.
	Kukilla vierailtaessa siivet pidetään enemmän tai vähemmän levällään, mutta levossa molemmat siipiparit ovat ylös vastakkain painettuina. Kuvassa ritariperhonen (Papilio machaon)
Meillä ritariperhosten toukat elävät sarjakukkaisilla (erilaiset putkikasvit), maksaruoholla tai kiurunkannuksella.
	Kuvassa ritariperhosen toukka (Papilio machaon)
Toukat ovat kaljuja tai hyvin lyhyeen ja harvaan karvaisia. Apollot koteloituvat karikkeen sekaan maahan löyhään kotelokoppaan. Ritareiden kotelo on kiinnittynyt takapäästään johonkin alustaan, esim. kasvin varteen, pää ylöspäin ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma. Toukilla on niskassa oranssin värinen haarukka, joka häirittynä työnnetään ulos ja josta erittyy voimakasta hajua vihollisen karkoittamiseksi. Suomessa ritariperhoset talvehtivat joko toukkana tai kotelona.

Sivu päivitetty-- 29.1.2006 --Page updated