Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)

Kaaliperhonen

55 mm (kärkiväli)

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1981
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


57 mm (wingspan)

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1981
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöViljelysmaat, pihapiirit, joutomaat yms., mutta vaeltajana perhosen voi nähdä missä tahansa.
TalvehtiminenKotelona - (Seppänen 1969).
LentoaikaToukokuun loppupuolelta (31.5.) - syyskuun puoleenväliin (19.9.)
riippuen vaellustilanteista.
Parhainta lentoaikaa on elokuu, jolloin alkukesällä meille tulleiden jälkeläiset
sekä loppukesällä vaeltaneet ovat yhtäaikaa lennossa.
EsiintyminenPerhonen on Suomessa enimmäkseen etelästä tullut vaeltaja, jota tavataan ainakin etelärannikolla vuosittain.
Useinpina vuosina laji on jokseenkin yleinen ainakin Etelä-Suomessa.
Pohjois-Suomessa havainnot ovat olleet harvinaisia ja yksittäisiä.
Lajin on todettu myös talvehtineen meillä, sillä keväällä on havaittu kotelovikainen yksilö, joka ei ole voinut lentää tänne.
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   14.4.2000 V: Turku, 1 m, M.Lintervo - (J.Wettenhovi arkisto)
   23.4.1980 U: Helsinki - (Marttila et.al. 1990)
   30.9.1981 ES: Mäntyharju - (Marttila et.al. 1990)
   3.10.1999 U: Pernaja, 1 m, P.Pakkanen
Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)
   17.5.???? Kn: Kuhmo, sadoittain - (Marttila et.al. 1990)
   14.9.1998 KP: Veteli, 1 ex., M.Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   22.9.1964 PS: - (Marttila et.al. 1990)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Pieris Schr. brassicae L.Kaaliperhonen- (Aro 1900)
  Pieris Schrk. brassicae L.Kaaliperhonen- (Valle 1935)
  Pieris Schrk. brassicae L.Kaaliperhonen- (Pulkkinen 1956)
  Pieris brassicae L.Kaaliperho- (Mannelin 1961)
  Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)Kaaliperhonen- (Marttila et.al. 1990)
  Pieris brassicae (Linnaeus, 1758)Kaaliperhonen- (Marttila 2005)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Pieris Schrank, 1801
         brassicae (Linnaeus, 1758)
 

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
- (Seppänen 1970)
  • Brassicaceae (ristikukkaiset)
  • --Brassica sp. (kaalit)
  • --Raphanus sp. (retikat)
  • --Berteroa incana (harmio)
  • --Barbarea sp. (kanankaalit)
  • --Capsella bursa-pastoris (lutukka)
  • --Cakile maritima (rantasinappi)
  • --Isatis tinctoria (morsinko)
Toukka:Toukat elävät pienissä ryhmissä.
Kotipuutarhassa niitä löytää usein keräkaaleista ja koristekasveista köynnöskrassilta.
Kotelo:Kotelo on kiinnittynyt takapäästään johonkin alustaan, esim. kasvin varteen,
ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetHavaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997

vain 1-4 havaintoruutua
    havaintoruutuja epätasaisesti
havaintoruutuja tasaisesti
havaintoruutuja runsaasti
- (Huldén et.al. 2000)
laji elää maakunnassa
lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin
laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 1748, Tavastia, P.Gadd (toukkia)
Kirjallisuus: 1751; Pehr Adrian GADD
Försök till en Oeconomisk Beskrifning öfver Satacunda Häraders Norra Del. - Stockholm. 126 ss.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1748EHPirkkala KaarilaP.Gadd
1781.06.14VTurun seutuC.N.Hellenius & J.Justander
-1792 (1782-1792)PPeOulun seutuJ.Julin
-1838 (1780-1838)KiLMuonioJ.Portin
-1856 (1851-1856)AAhvenanmaaA.Moberg
-1866 (1864-1866)PSKuopio HaminanlahtiR.Fabritius
-1869 (1840-1849?)UUusimaaJ.M.J. af Tengström?
1879.06.ESKangasniemiN.Sundman
1879.08.04KPKokkolaE.Hellström
1884StMerikarviaD.A.Wikström
1894InLUtsjokiJ.Sahlberg
-1895 (1893/1895)PHLaukaa HohonmaaK.Ehnberg
-1898 (1894-1898)PPpKemiK.Ehnberg
1898KnKajaaniJ.Aro
-1911 (1908-1911)LKUukunniemiK.J.Valle
1913.08.EPMustasaariA.R.Hedberg
1913EKVirolahtiC.Nyberg
-1936EnLEnontekiö 
1936.06.22SoLSodankyläB.Lingonblad
1937KsSalla kk.J.Ritavuori
1938.06.02PKPyhäselkäV.Mannelin
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000:
    Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1969:
    Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 26.4.2007 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset,
kehitysasteet, karttapiirrokset
Kimmo Silvonen:Toukkakuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot