Saturnia pavonia (Linnaeus, 1758)

Riikinkukkokehrääjä

48 mm (kärkiväli) Finland U: Järvenpää 670:39 ex ovo 1979 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	64 mm (wingspan) Finland U: Järvenpää 670:39 ex ovo 1979 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f. deflexa 'silmätäplät koskettavat ulompaa poikkiviirua'
50 mm Finland U: Järvenpää 670:39 ex ovo 1967 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	58 mm Finland U: Järvenpää 670:39 ex ovo 1967 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. borealis 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto' (ohutsuomuinen, himmeänvärinen, pienempi ja läpikuultavampi) (muuttuu vähitellen pohjoiseen päin mentäessä)
45 mm Finland SoL: Sodankylä 13. 6. 1977 Nupponen leg. coll. E.M. & L.Laasonen	57 mm Finland InL: Inari 760:54 18. 6. 2004 E.M. & L.Laasonen leg. coll. E.M. & L.Laasonen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Kaikkialla, missä kasvaa toukan ravintokasvia Parhaiten lajia on kuitenkin rämeillä sekä kosteilla pensaikkoisilla niityillä. Talvehtiminen Kotelona. Lentoaika Toukokuun alusta (3.5.) - toukokuun loppuun (30.5.) Pohjois-Suomessa lento melkein kuukauden myöhäisempi - (Marttila et.al. 1996) Lennon huippu 15.5. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Koiras lentää päivällä (lento nopeaa ja mutkittelevaa), naaras lentää yöllä ja tulee valolle Naaras lentää joskus päivällä - (Valle 1937). Esiintyminen Jokseenkin yleinen koko maassa esiintyvä laji Runsaimmillaan Etelä-Suomen sisäosissa ja niukimmillaan Pohjois-Suomessa Tavataan melko säännöllisesti ihan pohjoisimmassakin Lapissa - (Marttila et.al. 1996) Parhaiten lajin havaitsee toukkana, sillä suuri ja värikäs toukka ja lehdettömäksi syöty oksa erottuvat jo kaukaa.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    18.4.2004 ES: Valkeala 1 ex. J.Lehtinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    23.4.1974 EK: Virolahti - (Marttila et.al. 1996)    20.6.1951 EH: Koijärvi - (Marttila et.al. 1996)    28.6.1968 V: Perniö - (Marttila et.al. 1996) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    25.4.2007 EP: Laihia 1 ex. M.Rantamäki - (Suomen hyönteisten tietokanta)    7.5.2004 KP: Alavieska 41 exx. (naaras houkutteli) J.Ollila - (Suomen hyönteisten tietokanta)    21.6.1899 PH: Vesanto - (Marttila et.al. 1996) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    1.7.1958 InL: Utsjoki Karigasniemi - (Marttila et.al. 1996)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Saturnia Schr. pavonia L. Pieni riikinkukkokehrääjä - (Aro 1900)    Saturnia Schrk. pavonia L. Pieni riikinkukkokehrääjä - (Valle 1937)    Eudia Jord. pavonia L. Riikinkukkokehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Saturnia pavonia (Linné) 1758 Pikkuriikinkukkokehrääjä - (Sotavalta 1983)    Saturnia pavonia (Linnaeus, 1758) Riikinkukkokehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Saturnia Schrank, 1802          pavonia (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Saturnia pavonia var. lapponica - (Lingonblad 1936).      - muutama pieni toukka 12.7.1929 (Ounasjärvi), n. 20 pientä toukkaa 13.7.1929 (Pyhäkero), B. Lingonblad leg.      - seuraavana keväänä kuoriutui kymmenkunta perhosta.      - verrattuna nimimuotoon:         - huomattavasti pienempiä (m 40,5 - 43 ja f 48 - 49), huomioitava mahdollinen kasvatuksen vaikutus.         - siivet kapeammat.         - siivet selvästi ohutsuomuisemmat ja läpikuultavammat.         - siivet väritykseltään himmeämmät.         - silmätäplät tummanharmaat, ei mustat.      - mv kuvataulussa eteläinen ja pohjoinen pariskunta.      - vastaa suunnilleen Keski-Euroopan muotoa alpina.     Saturnia pavonia f.geogr. lapponica Lingonblad - (Valle 1937).      - tavataan Lapissa.      - eteläisempää päämuotoa pienempi.      - siivet kapeammat, läpikuultavat ja ohutsuonisemmat.      - siivet väritykseltään himmeämmät.      - silmätäplät kellanharmaakehnäiset, melkein vailla punaista puolikehää.     Saturnia pavonia f.geogr. borealis Rangnow 1935 - (Sotavalta 1983).      - esiintyy Lapissa.      - siivet ohutsuomuiset, himmeänväriset.      - liittyy ilman rajaa nimimuotoon.      - synonyymi lapponica Lingonblad 1936.

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: Polyfagi - (Seppänen 1970) Betula sp. (koivut) Salix sp. (pajut) Alnus incana (harmaaleppä) Quercus robur (tammi) Populus tremula (haapa) Malus domestica (omenapuu) Sorbus aucuparia (pihlaja) Calluna vulgaris (kanerva) Vaccinium myrtillus (mustikka) Vaccinium uliginosum (juolukka) Rhamnus frangula (paatsama) Rubus idaeus (vadelma) Rubus chamaemorus (muurain) Filipendula ulmaria (mesiangervo) Potentilla palustris (kurjenjalka) Alchemilla sp. (poimulehdet) Fragaria vesca (ahomansikka) Muna: Soikean pitkulainen, hieman litistynyt, aluksi vaaleansininen ja lopulta tummanruskea, munitaan kehiin oksan ympäri - (Valle 1937). Toukka: Toukka on jokaisen nahanluonnin jälkeen aina hiukan erivärinen muuttuen mustasta vihreäksi. Isolla toukalla nystyrät saattavat olla punertavia keltaisen sijasta ja mustat poikkiraidat voivat puuttua. Kotelo: Koteloituminen tiiviiseen, ruskeaan, päärynänmuotoiseen kotelokoppaan varvikon oksiin.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (17.4.2014)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	Oulun seutu, J.Julin leg.
Kirjallisuus:	1792; Johan JULIN Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier. 1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.
Myöhempi maininta aikaisemmasta havainnosta
An earlier record, mentioned later
Havainto:	-1789 (1780-1789), ES: Mäntyharju, J.Fr.Wallenius leg.
Kirjallisuus:	1959; Jouko KAISILA Vanhimmat tiedot Suomen perhoslajistosta. 1959 ANNALES ENTOMOLOGICI FENNICI 25(2):80-102

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1789 (1780-1789)	ES	Mäntyharju	J.Fr.Wallenius
-1792 (1783-1792)	PPe	Oulun seutu	J.Julin
-1862 (1850-1862?)	U	Helsinki	coll. F.Wolff
1867	KiL	Muonioniska	A.Palmén
-1869 (1840-1841?)	A	'Ahvenanmaa'	sec. J.M.J. af Tengström
1871	Ks	Kuusamo	J.G.Schilde
1881	V	Merimasku	A.Poppius
1883	SoL	Sodankylä	I.V.G.Eurén
-1889 (1850-1859?)	EP	Kristiinankaupunki	K.Sjöberg
1897	PS	Kuopio Hamilanlahti	R.Fabritius
-1898 (1894-1898)	PPp	Kemi	K.Ehnberg
1899.05.16	PH	Jyväskylä	F.W.Lönn
1901.05.16	St	Tyrvää	R.Fabritius
1906	EH	Pirkkala	Th.Grönblom
1914	KP	Sievi	Carpelan
1914	EK	Kymi Mussalo	A.Ulvinen
1929.07.07	EnL	Ounasjärvi Pyhäkero	B. & H.Lingonblad
1931	Kn	Kajaani	J.Carpelan
1938	PK	Pielisjärvi	T.Äyräpää
1947	InL	Utsjoki Pihtioja	A.Saarinen
1973 (e larva)	LK	Simpele	M.Pynnönen

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
1995.08.28 (larva)	EnL	Enontekiö Kivilompolo	J.Aalto
-1997 (1988-1997)	LK	--	(Suurperhosatlas)
-1997 (1988-1997)	Ks	--	(Suurperhosatlas)
2002.07.04 (larva)	KiL	Kittilä [755:37]	T.Aaltonen

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. LINGONBLAD Birger 1936: Iakttagelser över finska Lepidoptera II. Kilpisjärvi, Hetta (Le), Muonio (Lkem) Notulae Entomologicae 16(1):7-8. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 18.4.2014 --Page updated