Sphingidae - kiitäjät

Etusiivet vihertävänharmaat, selvä tumma keskisarake
63 - 78 mm	Mimas tiliae, lehmuskiitäjä etusiiven pohjaväri vaihtelee vihertävänharmaasta vihertävän-punertavanruskeaan etusiiven keskisarake joko yhtenäinen tai keskeltä katkennut Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi Lehmuskiitäjää ei pitäisi olla vaikea tunnistaa, mutta silti se usein ilmoitetaan helokkikiitäjänä tai oleanterikiitäjänä.
44 - 62 mm	Proserpinus proserpina, helokkikiitäjä, Lähialuelaji, ei Suomessa etusiiven keskisarakkeen ulkoreuna tasaisen kaareva, vertaa M. tiliae etusiivessä musta keskitäplä, vertaa M. tiliae takasiivet keltaiset ja niissä musta leveä ulkoreuna, vertaa M. tiliae Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi lentää alkukesällä, touko- kesäkuussa toukka elää mm. helokilla ja eri horsmalajeilla (erityisesti karvahorsma) Latvia, Valko-Venäjä, Luoteis-Venäjä
Isokokoinen, etusiivet vihreän kirjavat, ei selvää tummaa keskisaraketta
95 - 120 mm	Daphnis nerii, oleanterikiitäjä kaunis, erilaisten vihreiden sävyjen kirjavoima perhonen etusiiven keskisarakkeessa ruusunpunaisia sävyjä Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
Takasiivissä silmätäplät
66 - 88 mm	Smerinthus ocellatus, silmäkiitäjä etusiiven sisempi poikkiviiru tekee ulospäin teräväkärkisen mutkan, vertaa S. caecus etusiiven kärjessä vaalea, lyhyt juova, vertaa S. caecus sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
60 - 85 mm	Smerinthus caecus, sokkokiitäjä, Lähialuelaji, ei Suomessa etusiiven sisempi poikkiviiru tasaisen kaareva, vertaa S. ocellatus etusiiven kärjen vaaleassa kuviossa kaksi terävää hammasta ulospäin, vertaa S. ocellatus sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi lentää keskikesällä kesä- heinäkuussa toukka elää mm. pajuilla ja haavalla Itäinen laji, Luoteis-Venäjä (lähinnä meitä Laatokan kaakkoispuoli) Euroopasta tavattu vielä yksi Smerinthus -laji: Smerinthus kindermannii Kypros
Etu- ja takasiivet samansävyiset, harmahtavanruskeat, hammaslaitaiset, vaalearipsiset
63 - 89 mm	Laothoe populi, poppelikiitäjä siipien pohjaväri vaihteleva: kuvassa meillä yleisin värisävy, mutta siivet voivat olla harmaammat, selvästi punertavammat tai kellertävämmät siipien suonet näkyvät yleensä heikosti pohjaväriä vaaleampina etusiivessä selvä valkoinen keskitäplä, vertaa L. amurensis takasiiven tyvi ruosteenruskea, vertaa L. amurensis sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta isompi
70 - 92 mm	Laothoe amurensis, haapakiitäjä siipien pohjaväri tumma, ruskeanharmaa siipien suonet näkyvät selvästi pohjaväriä vaaleampina etusiivessä ei selvää valkoista keskitäplää, vain vaalea suoni, vertaa L. populi takasiiven tyvi saman värinen kuin muukin siipi, vertaa L. populi sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta isompi
80 - 110 mm	Marumba quercus, tammikiitäjä, Ei Suomessa etusiiven keskisarake erottuu selvästi muuta siipeä vaaleampana etusiivessä ei minkäänlaista keskitäplää etusiiven takareunassa tumma, pyöreä täplä Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin isompi lentää touko- elokuussa yhtenä sukupolvena toukka elää erilaisilla tammilla lähinnä meitä Slovakiassa ja Valko-Venäjällä
Takasiivissä kellertävä - punertava vyö
63 - 77 mm	Hyles euphorbiae, tyräkkikiitäjä etusiipien pohjaväri vaihtelee harmahtavankeltaisesta punertavankeltaiseen, useimmiten kehnäinen etusiiven etureunassa tyvitäplän lisäksi 1 - 2 erillistä täplää, joita yhdistää kehnäinen etureuna, vertaa H. gallii, H. livornica (kehnäisyys voi joskus olla niin vahvaa, että etureuna muistuttaa jo H. gallii'ta) takasiiven leveä poikkivyö kokonaan punainen, vertaa H. gallii tuntosarvet päältä valkoiset, vertaa H. gallii, H. livornica keskiruumiissa siipikansien sisäreuna usein heikosti valkoinen sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
61 - 79 mm	Hyles gallii, matarakiitäjä etusiipien pohjaväri oljenkeltainen ilman kehnää etusiiven etureuna leveälti vihertävänruskea ilman erillisiä täpliä, vertaa H. euphorbiae takasiiven leveä poikkivyö kellertävä, vain takaosastaan punainen, vertaa H. euphorbiae, H. livornica tuntosarvet päältä tummat, vertaa H. euphorbiae keskiruumiissa siipikansien sisäreuna ei koskaan valkoinen sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
63 - 83 mm	Hyles livornica, viirukiitäjä etusiivessä musta, pistemäinen keskitäplä, valkoisen alueen ympäröimä, vertaa H. euphorbiae, H. gallii etusiiven suonet näkyvät valkoisina, vertaa H. euphorbiae, H. gallii (H. euphorbiae'lla joskus keskimmäiset suonet heikosti vaaleammat) takasiiven leveä poikkivyö kokonaan punainen, vertaa H. gallii tuntosarvet päältä tummat, vertaa H. euphorbiae keskiruumiissa siipikansien sisäreuna leveälti valkoinen, vertaa H. gallii takaruumiissa kaikkien jaokkeiden etureuna valko- mustatäpläinen, vertaa H. euphorbiae, H. gallii sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
58 - 66 mm	Hyles vespertilio, lepakkokiitäjä, Ei Suomessa etusiivet tasaisen ruskeanharmaat, vain vaalea keskitäplä erottuu heikosti Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi lentää touko- syyskuussa kahtena sukupolvena toukka elää horsmilla ja mataroilla Sveitsi, Unkari, Etelä-Saksa Euroopassa kuusi muuta Hyles -lajia: Hyles nicaea Välimeren rantavaltiot Hyles hippophaes Etelä-Eurooppa, pohjoisinna Etelä-Saksa Hyles dahlii Korsika, Sardinia Hyles zygophylli Etelä-Venäjä Hyles cretica Kreeta Hyles sammuti Malta
60 - 75 mm	Hippotion celerio, etelänkiitäjä, Vaeltajalaji, ei Suomessa etusiiven halkoo kapea kellertävä pitkittäisjuova, jonka etureunassa kapea valkoinen juova takasiiven leveä, punertava tai kellertävä poikkivyö mustien suonien katkoma takaruumiissa vaalea, mustarajainen selkäjuova Euroopassa ei toista samannäköistä lajia (Espanjasta tavattu Afrikkalainen sisarlaji H. osiris, joka melkein samannäköinen) sukupuolet ovat samanvärisiä lentää elo- lokakuussa toukka elää mm. mataroilla, horsmilla ja kannusruoholla Välimeren maat ja saaret, Keski- ja Pohjois-Euroopassa vaeltajana
Siipien ulkosarakkeet punertavia
53 - 68 mm	Deilephila elpenor, horsmakiitäjä etusiivet oliivinvihreän ja ruusunpunaisen juovikkaat, vertaa D. porcellus takasiivet ruusunpunaiset, tyvestä mustavarjoiset, vertaa D. porcellus vihreässä keskiruumiissa punertavat juovat, vertaa D. porcellus vihreässä takaruumiissa punertava selkäjuova, vertaa D. porcellus sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
43 - 51 mm	Deilephila porcellus, pikkukiitäjä etusiivet vihertävänkeltaiset, etu- ja ulkoreunasta ruusunpunaiset, vertaa D. elpenor takasiivet vihertävänkeltaiset, vain ulkoreunasta punertavat, tyvestä ja etureunasta leveälti mustavarjoiset, vertaa D. elpenor keskiruumis vihertävän punertava ilman selviä juovia, vertaa D. elpenor takaruumiin jaokkeet selkäpuolelta vihreät, välit punertavat, vertaa D. elpenor sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
Isokokoinen, takaruumis musta / puna -raitainen
97 - 120 mm	Agrius convolvuli, kiertokiitäjä koiraan etusiivet kirjavat (kuvassa), naaraan etusiivet paljon tasaisemman väriset takasiivessä neljä tummanharmaata poikkijuovaa, vertaa S. ligustri takaruumiiin keskellä ruskeanharmaa, leveä selkäjuova sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
85 - 118 mm	Sphinx ligustri, syreenikiitäjä etusiipien etuosa hiukan punertavan harmaa, selvästi takaosaa vaaleampi, vertaa A. convolvuli takasiivet vaalean ruusunpunaiset, vertaa A. convolvuli takasiivessä kolme poikkijuovaa, vertaa A. convolvuli takaruumiin keskellä vaalea, harmaanruskea, leveä selkäjuova, jonka keskellä vielä musta pituusjuova, vertaa A. convolvuli sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
Siipien pohjaväri tasaisen harmaa, myös takasiivet
70 - 92 mm	Sphinx pinastri, mäntykiitäjä siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi Euroopan toinen samannäköinen -laji: Sphinx maurorum Espanja, Lounais-Ranska
Isokokoinen, takaruumis ruskea / kelta -raitainen, keskiruumiissa pääkalloa muistuttava kuvio
94 - 123 mm	Acherontia atropos, pääkallokiitäjä siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä naaras on koirasta keskimäärin hiukan isompi
Siivet läpikuultavat, lentää päivällä
37 - 44 mm	Hemaris tityus, ruusuruohokiitäjä siipien keskiosien suomupeite irtoaa heti ensiräpytyksillä saaden perhosen muistuttamaan kimalaista siipien tumma ulkoreuna kapea, vertaa H. fuciformis etusiivessä ei ole keskitäplää, vertaa H. fuciformis etusiiven keskisarka ei pitkittäissuonen jakama, vertaa H. fuciformis takaruumiissa musta vyö, vertaa H. fuciformis sukupuolet ovat samanvärisiä
38 - 48 mm	Hemaris fuciformis, kuusamakiitäjä siipien keskiosien suomupeite irtoaa heti ensiräpytyksillä saaden perhosen muistuttamaan kimalaista siipien tumma ulkoreuna leveä, vertaa H. tityus etusiivessä on keskitäplä, vertaa H. tityus etusiiven keskisarka pitkittäissuonen jakama, vertaa H. tityus takaruumiissa punertavanruskea vyö (voi joskus olla musta), vertaa H. tityus sukupuolet ovat samanvärisiä Euroopasta tavattu vielä yksi Hemaris -laji: Hemaris croatica Itävalta, Balkanin niemimaa, Ukraina
Takasiivet ruskeankellertävät, lentää päivällä ja vielä iltahämärässä
44 - 53 mm	Macroglossum stellatarum, etelänpäiväkiitäjä siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Euroopassa ei toista samannäköistä lajia sukupuolet ovat samanvärisiä

Sivu päivitetty-- 19.9.2014 --Page updated