Calliteara abietis (Denis & Schiffermüller, 1775)

Kuusikarvajalka

44 mm (kärkiväli) Finland U: Ruotsinpyhtää 670:46 20. - 26. 7. 1991 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

52 mm (wingspan) Finland EK: Hamina 671:51 9. 7. 2008 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Kaikkialla, missä kasvaa kuusia. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana. Lentoaika Heinäkuun alusta (2.7.) - elokuun alkuun (2.8.) Vähälukuinen toinen sukupolvi elokuun lopussa - syyskuussa Lennon huippu 10.7. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin).
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Dasychira Steph. abietis Schiff. Kuusi-karvajalka-kehrääjä - (Aro 1900)    Dasychira Stph. abietis Schiff. Kuusikehrääjä - (Valle 1937)    Dasychira Stph. abietis Schiff. Kuusikehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Calliteara abietis (Denis & Schiffermüller, 1775) Kuusikarvajalka - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Calliteara Butler, 1881          abietis (Denis & Schiffermüller, 1775)

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Picea abies (kuusi) Larix sp. (lehtikuuset)
Muna: Pyöreä, vihertävä - helmenharmaa - (Valle 1937). Toukka: Löytynyt joskus sisääntuodusta joulukuusesta. Kotelo: Kiiltävän mustahko, ruskeahkokarvainen, munanmuotoisessa harmaassa kotelokopassa - (Aro 1900).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (23.5.2012)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	6.1884, A: Geta Bolstaholm, 1L, J.Montell leg.
Suullinen:	Justus MONTELL 7.11.1891 Societas pro Fauna et Flora Fennica seuran kokouksessa.
Kirjallisuus:	1893; R. HULT Societas pro Fauna et Flora Fennica 1891 - 1892 Mötet den 7 november 1891 1893 MEDDELANDEN AF SOCIETAS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA 19:8.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1884.06	A	Geta Bolstaholm	J.Montell
1895.06	V	Lohja Gunnars	A.Luther
1906.07.05	EK	Kymi Kyminlinna	A.Sallmén
1906	U	Porvoo Pellinki	Wahlbeck
1906	EH	Pohjois-Pirkkala	Th.Grönblom
1921	St	Köyliö	E.W.Suomalainen
1937	PH	Viitasaari	S.Ekholm
1954.07.09	Kn	Sotkamo [712:54]	Mikkola
1955.08.20	PS	Heinävesi	O.Ranin
1960.07.30	ES	Juva	A.Aalto
1961	PK	Kitee	V.Makkonen
1962.08.03	EP	Alavus	M.Koskenvuo
1993.07.14-17	LK	Parikkala [681:63]	M.Sinervirta
2001.07.05-11	KP	Haapavesi Karsikaskylä [709:41]	M.Ahola & A.Hyvärilä

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1997 (1988-1997)	Kn	--	(Suurperhosatlas)

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 18.6.2012 --Page updated