Cerura vinula (Linnaeus, 1758)

Isohangokas

54 mm (kärkiväli) Finland V: Länsi-Turunmaa 669:23 18. 5. 2009 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	71 mm (wingspan) Finland U: Porvoo 667:42 21. - 26. 5. 2005 J.Lehto & P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'tummunut'
56 mm Finland EK: Joutseno 677:59 17. 5. 2002 L.Jalonen leg. coll. L.Jalonen
f. geogr. phantoma 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
57 mm Finland PPp: Rovaniemi 744:41 e larva 2009 O.Helminen leg. coll. L.Jalonen	59 mm Finland PPp: Rovaniemi 738:44 ex ovo 1993 M.Mutanen leg. coll. J.Kaitila
61 mm Finland KiL: Kittilä e larva 1973 I.Mäkisalo leg. coll. E.M. & L.Laasonen	64 mm Finland KiL: Kittilä e larva 1973 I.Mäkisalo leg. coll. E.M. & L.Laasonen

Cerura vinula (Linnaeus, 1758) -tyyppiyksilön koiras on läpikuultava kuten Etelä-Suomen yksilöt - (NN 2006). Etelä- ja Keski-Euroopassa lajin koiras on samalla tavalla kuviollinen kuin naaraskin. Lajin muotoja on selitetty kirjallisuudessa vähän sen mukaan, missäpäin kirja ilmestynyt. Esim. kaikki Suomen yksilöt kuuluisivat muotoon Cerura vinula phantoma - (de Freina et. al. 1987): Cerura vinula phantoma f. minax = Etelä-Suomen normaali, vaalea (ylin rivi) Cerura vinula phantoma f. arctica = tummunut (toinen rivi ja ehkä kolmas rivi) Cerura vinula phantoma f. phantoma = tummunut, kuvioton (neljäs rivi)

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Pajua ja haapaa kasvavat paikat eli kaikkialla. Talvehtiminen Kotelona. Lentoaika Toukokuun puolivälistä (17.5.) - kesäkuun puoleenväliin (17.6.) Aikaisina vuosina ensimmäiset havainnot jo huhtikuun puolivälin jälkeen - (Marttila et.al. 1996) Lennon huippu 20.5. - (Suomen hyönteisten tietokanta) Lentää yöllä, tulee valolle.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Cerura Schr. vinula L. Yleinen hankohäntä-kehrääjä - (Aro 1900)    Dicranura B. vinula L. Haarukkakehrääjä - (Valle 1937)    Dicranura B. vinula L. Haarukkakehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Cerura vinula (Linné) 1758 Haarukkakehrääjä - (Sotavalta 1983)    Cerura vinula (Linnaeus, 1758) Isohangokas - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Cerura Schrank, 1802          vinula (Linnaeus, 1758)

Kehitysasteet
The early stages

Toukan ravintokasvi: - (Valle 1937) Salix sp. (pajut) Populus tremula (haapa) Muna: Lehtien yläpinnalla, munitaan yksitellen tai parittain, harvemmin useita yhdessä - (Valle 1937). Toukka: Pienenä aina lehtien yläpinnalla Häirittynä työntää takapään putkista heiluvat, rihmamaiset lisäkkeet Vihreä väri muuttuu ennen koteloitumista punaruskeaksi Pään alapuolella rako, josta häirittynä ruiskuttaa kirpeätä rauhasnestettä - (Valle 1937). Kotelo: Tummanruskea - (Aro 1900) Puiden runkoon tai oksaan kaivetussa kuopassa, jonka peittona kehrätty, kovaksi kuivunut suoja, jossa rungosta irrotettua purua ja jäkälän palasia.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Suomen hyönteistietokanta (18.11.2012)
laji elää maakunnassa maakunnasta ei havaintoa vuosiin Suomessa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	-1789 (1780-1789), Mäntyharju, J.Fr.Wallenius leg.
Suullinen:	Johan Fredrik WALLENIUS (respondentti TÖRNUDD Andreas Gustavus) 14.12.1814 pidetyssä väitöstilaisuudessa.
Kirjallisuus:	1814; Johan Fredrik WALLENIUS (respondentti TÖRNUDD Andreas Gustavus) Dissertatio academica historiam descriptionemque paroeciae Mändyharju sistens. - Aboe. Pars III: (2+)35-51.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1789 (1780-1789)	ES	Mäntyharju	J.Fr.Wallenius
1792	PPe	Oulu	J.Julin
-1839 (1810-1839)	St	Yläne	A.Caloander
-1841 (1840-1841)	A	'Ahvenanmaa'	sec. J.M.J. af Tengström
-1862	EP	Vaasa tai Kristiinankaupunki	F.Wolff tai K.Sjöberg
1865	PK	Liperi	W.Woldstedt
-1868	LK	Uukuniemi	T.Simming
-1869	U	'Uusimaa'	sec. J.M.J. af Tengström
1888	EH	Lammi Evo	K.Ehnberg
-1890	V	Parainen Lofsdal	E.Reuter
1892	Ks	Kuusamo	A.Hoffman
1896.06.12	PH	Jyväskylä	Sucksdorff
1896	PPp	Kemi	K.Ehnberg
1899.07.03	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabricius, G.Fabricius & Å.Fabricius
1913	EK	Kymi Mussalo [670:49]	A.Ulvinen
1927.07.18	SoL	Pelkosenniemi	Th.Clayhills
1920-1929	Kn	Kajaani	A.Kosonen
1920-1929	Kn	Kajaani	J.Carpelan
1935.08.04	KP	Pietarsaari	E.Sjöholm
1944	KiL	Ylimuonio	J.Montell
1954	InL	Inari Ivalo	J.Kaisila

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1987	KiL	--	(Suurperhosatlas)
-1997 (1988-1997)	InL	--	(Suurperhosatlas)
2001.07.06	SoL	Pelkosenniemi [744:52]	A.Helin

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. de FREINA Josef J., WITT Thomas J. 1987: Die Bombyces und Sphinges der Westpalaearktis. - Edition Forschung & Wissenschaft Verlag GmbH, München. 708 ss. 46 pl. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2006: Fjärilar: Ädelspinnare - tofsspinnare. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 480 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 18.12.2012 --Page updated