Boloria euphrosyne (Linnaeus, 1758)

Pursuhopeatäplä

37 mm (kärkiväli) Finland EH: Heinolan mlk. 679:45 6. 6. 1985 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		40 mm (wingspan) Finland U: Pernaja 671:43 24. 6. 1987 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. lapponica 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
37 mm Finland Ks: Salla 745:59 27. 6. 1997 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		36 mm Finland Ks: Salla 745:59 27. 6. 1997 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
37 mm Finland KiL: Muonio 754:36 6. 7. 2000 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		38 mm Finland EnL: Palojoensuu 757:34 8. 7. 1982 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. septentrionalis 'Luoteis-Lapin maantieteellinen muoto'
38 mm Finland EnL: Saana 767:25 4. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		39 mm Finland EnL: Kuonjarvarri 767:26 2. 7. 1972 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
'takasiiven tyvisarake'		lähinnä f. nigricans 'melkein musta'
40 mm Finland U: Pornainen 671:41 15. 6. 1980 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen		40 mm Finland U: Sipoo 6. 6. 1981 I.Hilanne leg. coll. H.Holmberg

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Suot, niityt, teiden pientareet, voimalinjojen aluset, hakkuuaukeat yms. ja jopa kosteapohjaiset tunturipaljakat. Talvehtiminen Keskenkasvuisena toukkana - (Marttila et.al. 1990). Lentoaika Toukokuun loppupuolelta (24.5.) - heinäkuun alkupuolelle (9.7.) Pohjois-Suomessa kesäkuun loppupuolelta (27.6.) - heinäkuun puoleenväliin (18.7.) Esiintyminen Koko maassa hyvin yleinen..
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    8.5.2004 St: Säkylä, 2 exx. J.Huhtanen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    11.5.2008 U: Espoo, 1 ex. J.Pyyhtiä - (Suomen hyönteisten tietokanta)    17.7.1978 A: Maarianhamina, 1 ex. M.Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta)    21.7.???? EH: - (Marttila et.al. 1990) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    23.5.1993 EP: Alavus, 1 ex., J.Koivisto - (Suomen hyönteisten tietokanta)    24.5.2009 EP: Vaasa, 1 ex., H.Seppälä - (Suomen hyönteisten tietokanta)    28.7.1970 PS: - (Marttila et.al. 1990)    29.7.1995 PS: Kuopio, 10 exx., J.Kelo - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    9.6.2006 InL: Utsjoki, 1 ex., L.Iso-Iivari - (Suomen hyönteisten tietokanta)    15.6.1984 PPp: Rovaniemen mlk, 1 ex., H.Saarenmaa - (Suomen hyönteisten tietokanta)    21.7.1939 InL: Utsjoki - (Marttila et.al. 1990)    25.7.2009 SoL: Savukoski, 1 ex., I.Lehtonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Argynnis Fabr. euphrosyne L. Euphrosynen perhonen - (Aro 1900)    Argynnis Fabr. euphrosyne L. Eufrosynen hopeatäplä - (Valle 1935)    Argynnis F. euphrosyne L. Hopeatäpläperhonen - (Pulkkinen 1956)    Clossiana euphrosyne L. Pursuhopeatäplä - (Mannelin 1961)    Clossiana euphrosyne (Linnaeus, 1758) Pursuhopeatäplä - (Marttila et.al. 1990)    Boloria euphrosyne (Linnaeus, 1758) Pursuhopeatäplä - (Marttila 2005)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Boloria Moore, 1900          euphrosyne (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Argynnis euphrosyne var. fingal Herbst. - (Reuter 1893).      - O.b: Kuusamo      - ei näytä olevan harvinainen maan pohjoisissa osissa.     Argynnis euphrosyne var. fingal Herbst. - (Aro 1900).      - päämuotoa pienempi.      - siivet päältä suuremmilla ja enemmän yhtäjaksoisilla mustilla kirjauksilla.      - ulkoreunan kaaritäplät yhtyneet toisiinsa ja tummaan ulkoreunaan.      - ulkoreunan kaaritäplät ja ulkoreuna sulkevat sisäänsä hyvin pieniä punakeltaisia reunatäpliä.      - jokseenkin harvinainen maan pohjoisissa ja itäisissä osissa.     Argynnis euphrosyne 'melanistinen muoto' - (Frey 1921).      - Hugo Rudolph näytti 15.3.1921 Helsingin Hyönteistieteellisen Kerhon kokouksessa.      - U: Espoo, V. Ahlbom leg.     Argynnis euphrosyne f.geogr. lapponica Esp. (fingal Hbst.) - (Valle 1935).      - Pohjois-Suomessa ja Lapissa vallitseva muoto.      - siipien yläpinnan kirjaukset levinneempiä, epäselvärajaisia.      - ulkoreunan kaaritäplät sulaneet reunajuovaan, jotta välille jää vain pieniä vaaleita pilkkuja.      - takasiipien tyvi melkein kokonaan mustunut.      - siipien alapintakin hiukan tummempi.     Argynnis euphrosyne ab. melanotica Spul. - (Valle 1935).      - siipien yläpinnasta vahvasti tummentunut päämuodon yksilö.     Argynnis euphrosyne ab. obscurior Seitz. - (Valle 1935).      - etusiipien yläpinta melkein kokonaan mustan kehnän peitossa.      - pohjoisen muodon joukossa tavattava muunnos.     Argynnis euphrosyne ab. transversa Grönblom nom. coll. - (Valle 1935).      - siipien yläpinnassa keskijuovan täplät laajentuneet ja yhtyneet leveäksi poikkivyöksi.      - päämuodon joukossa tavattava muunnos.     Argynnis euphrosyne 'värimuunnos' - (Kangas 1945).      - Max von Schantz näytti 17.11.1945 Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksessa.      - ab. melanotica Spul. ja ab. pittionii Nitsche muunnoksien keskiväliltä.      - A: Eckerö, Max von Schantz leg.     Argynnis euphrosyne lapponica Esper (1776-1784) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: KiL: Muonio.      - pienempi kuin nimimuoto.      - tumma kuviointi vahvempaa.     Argynnis euphrosyne septentrionalis Nordström (1933) - (Petersen 1947).      - tyyppiyksilö: Torne lappmark Abisko.      - pienempi kuin lapponica.      - joskus yläpuoli yhtä tumma kuin lapponicalla.    siipien yläpuolen tummuus: 2,1 - 3,5 = tummuusasteet.   [HUOM. rajat ovat suuntaa-antavia, tuntomerkit muuttuvat vähitellen.]     Clossiana euphrosyne - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 1a.      - värit normaalit, mutta täplitys muodostaa yhtäjaksoisia juovia.      - EH: Kuusankoski, 25.7.1976, J.Ruippo leg.     Clossiana euphrosyne lähinnä f. nigricans Oberthür. - (Mikkola 1983).      - kuvataulu 1 rivi 2.      - saman yksilön kuva tällä sivulla.      - U: Sipoo, 6.6.1981 I.Hilanne leg.     Clossiana euphrosyne f. lapponica - (Marttila et.al. 1990).      - Pohjois-Suomessa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - eteläisempiä yksilöitä pienempi ja tummempi.      - valokuva s 47, kuvattu: Kuusamo 6/1989.     Clossiana euphrosyne f. septentrionalis - (Marttila et.al. 1990).      - tunturissa esiintyvä maantieteellinen muoto.      - pienikokoinen ja vaalea.     Boloria euphrosyne f. lapponica - (Marttila 2005).      - Lapissa esiintyvä muoto.      - eteläisempiä yksilöitä pienempi ja tummempi.     Boloria euphrosyne f. septentrionalis - (Marttila 2005).      - tunturissa esiintyvä muoto.      - pienikokoinen ja vaalea.     Boloria euphrosyne - (Mikkola et.al. 2005).      - kuvataulu, sivu 128.      - kolme yksilöä, Etelä-Suomi, Pelkosenniemi, Kilpisjärvi.      - Kilpisjärveläinen yksilö on vastoin odotuksia hiukan vaaleampi kuin eteläsuomalainen.      - Kainuun - Metsä-Lapin alueella tummentunut muoto f. hela.         (f. hela = selenen muoto, euphrosynen vastaava = f. lapponica).

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Viola sp. (orvokit) -- Viola palustris (suo-orvokki) -- Viola riviniana (metsäorvokki) Vaccinium uliginosum (juolukka) Ledum palustre (suopursu)
Muna: Kellertävä tai vihertävänkeltainen - (Valle 1935). Kotelo: Kellanruskea t. ruskeanharmaa, heikosti metallinhohtoisesti pilkkuinen. Takaruumiin nystyrät mustahkoja - (Valle 1935).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	14.7.1781, Turun seutu, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen:	Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus:	1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER) Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1781.07.14	V	Turun seutu	C.N.Hellenius & J.Justander
n.1800	PPe	Oulun seutu	J.Julin
1821	EnL	Enontekiö Karesuvanto	J.W.Zetterstedt
1838	InL	'Lapponia' (Inarin lappi?)	J.F.Blank
1840	EH	'Tavastia' (Hattulan-Vanajan seutu)	G.Kekoni
1856	U	'Itä-Uusimaa'	J.E.Strömborg & T.Saelan
1856	KiL	Kittilä	E.Nylander
-1859 (1850-1859)	Kn	Kajaani	A. & K.Malmgren
1868	PS	Kuopio	A.Ehnberg
1873	Ks	Kuusamo	J.Sahlberg
1878.07.16	KP	Kokkola	E.Hellström
1884	St	Ahlainen	D.A.Wikström
1886	A	Maarianhamina	E.Reuter
-1887 (1879-1887)	SoL	Sodankylä	N.Sundman
-1889 (1880-1889)	ES	Taipalsaari Sikosalo	K.Ehnberg
-1895 (1893/1895)	PH	Laukaa Hohonmaa	K.Ehnberg
1900	PPp	Rovaniemi	B.Ståhlberg
-1911 (1908-1911)	LK	Uukuniemi	K.J.Valle
1913.07.	EK	Virolahti	C.Nyberg
1916	PK	Eno Uimaharju	E.W.Suomalainen
1918	EP	Nurmo	A.Ulvinen

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. FREY Richard 1921: Helsingin Hyönteistieteellinen Kerho Mötet den 15 mars 1921. Notulae Entomologicae 1:30. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KANGAS Esko 1945: Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte. Entomologista Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksista Ahvenanmaan kokouksessa 17.11.1945 Annales Entomologici Fennici 11(4):246,248. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MANNELIN Veijo 1961: Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl. Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut. MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990: Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss. MARTTILA Olli 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl. MIKKOLA Kauri 1983: Merkittäviä perhosten värimuotoja. – Baptria 8(1):9-18. MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005: Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss. PETERSEN Björn 1947: Die geographische variation einiger Fennoskandischer Lepidopteren. - Zoologiska Bidrag från Uppsala 26:329-531. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. REUTER Enzio 1893: Förteckning öfver Macrolepidoptera funna i Finland efter år 1869. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 9(6):1-85. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. VALLE Kaarlo J. 1935: Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 24.3.2011 --Page updated